Asiantuntijanäkökulmia sosiaaliseen sekoittamiseen Turussa
Vikstedt, Kristiina (2018-10-19)
Asiantuntijanäkökulmia sosiaaliseen sekoittamiseen Turussa
Vikstedt, Kristiina
(19.10.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tämä tutkimus käsittelee sosiaalista sekoittamista tasapainoisen yhteiskunnan kehittämisen keinona asiantuntijoiden näkökulmasta. Tutkimukseen on haastateltu yhdeksää eri kaupunkisuunnittelun asiantuntijaa. Heidät voidaan lukea asiantuntijoiksi heidän koulutuksensa, työkokemuksensa ja nykyiseen työtehtävänsä perusteella. Haastatteluiden teoriasidonnaisen sisällönanalyysin perusteella on tehty päätelmiä niin sosiaalisen sekoittamisen kuin segregaationkin tilasta Turussa sekä mahdollisuuksista ja tavoista sosiaaliseen sekoittamiseen ja segregaation ehkäisyyn.
Sosiaalista sekoittamista on harjoitettu Suomessa 1960-luvulta lähtien, ja viimeisten vuosien aikana se on noussut keskustelunaiheeksi voimistuneen segregaatiokehityksen seurauksena. Vaikka sosiaalisesti tasapainoinen yhteiskunta on kaupunkisuunnittelun yksi keskeisimmistä tavoitteista, alkoi 1990-luvun laman seurauksena alueiden eriarvoistuminen myös suomalaisessa yhteiskunnassa. Eriarvoistumis- ja segregaatiokehitys on voimistunut aina tähän päivään saakka. Suurin osa haastateltavista koki myös Turun segregoituneen. Kaupunginosista erityisesti esiin nousivat Varissuo-Lauste, Pansio-Perno sekä Halinen. Asiantuntijat yhdistivät Turun alueellisen eriytymisen kaupungin sosiaalisen asuntotuotannon ja vuokra-asuntotuotannon keskittymiin.
Sosiaalinen sekoittaminen on yksi keino, jolla alueiden sosiaalista tasapainoa voidaan lisätä kaupunkisuunnittelulla. Suhtautuminen sosiaaliseen sekoittamiseen on asiantuntijoiden keskuudessa hyvin positiivista ja kannustavaa. Haastatteluissa nousi kuitenkin esille, että asiantuntijoiden mielestä heidän vaikutusmahdollisuutensa sosiaaliseen sekoittamiseen ovat rajalliset, vaikka halukkuutta sen toteuttamiseen olisi. Informantit kokivat, että pyrkimyksiä sosiaaliseen sekoittamiseen hidastavat ajoittain kansalaisten ja virkamiesten keskuudesta esiin nousevat negatiiviset mielipiteet vuokra-asumista kohtaan.
Muun muassa näiden asiantuntijanäkemysten perusteella yhteistyötä kaupunkihallinnon eri sektoreiden välillä tulisi lisätä, jotta tasapainoisen yhteiskunnan tavoitteeseen päästäisiin koko kaupunki kaikkine toimintoineen huomioiden. Keskustelu eriarvoistumisen ongelmista on tähän asti vaikuttanut siihen, että segregaatiotilanne Suomessa ei ole vielä erityisen vakava. Keskustelua tulee kuitenkin jatkaa, jotta kaupunki kehittyy sekoittuneempaan ja tasapainoisempaan suuntaan. Asiantuntijat tunnistivat esteet sosiaaliseen sekoittamiseen Turussa, mutta konkreettisia toimia näiden esteiden ratkaisemiseksi tarvitaan.
Sosiaalista sekoittamista on harjoitettu Suomessa 1960-luvulta lähtien, ja viimeisten vuosien aikana se on noussut keskustelunaiheeksi voimistuneen segregaatiokehityksen seurauksena. Vaikka sosiaalisesti tasapainoinen yhteiskunta on kaupunkisuunnittelun yksi keskeisimmistä tavoitteista, alkoi 1990-luvun laman seurauksena alueiden eriarvoistuminen myös suomalaisessa yhteiskunnassa. Eriarvoistumis- ja segregaatiokehitys on voimistunut aina tähän päivään saakka. Suurin osa haastateltavista koki myös Turun segregoituneen. Kaupunginosista erityisesti esiin nousivat Varissuo-Lauste, Pansio-Perno sekä Halinen. Asiantuntijat yhdistivät Turun alueellisen eriytymisen kaupungin sosiaalisen asuntotuotannon ja vuokra-asuntotuotannon keskittymiin.
Sosiaalinen sekoittaminen on yksi keino, jolla alueiden sosiaalista tasapainoa voidaan lisätä kaupunkisuunnittelulla. Suhtautuminen sosiaaliseen sekoittamiseen on asiantuntijoiden keskuudessa hyvin positiivista ja kannustavaa. Haastatteluissa nousi kuitenkin esille, että asiantuntijoiden mielestä heidän vaikutusmahdollisuutensa sosiaaliseen sekoittamiseen ovat rajalliset, vaikka halukkuutta sen toteuttamiseen olisi. Informantit kokivat, että pyrkimyksiä sosiaaliseen sekoittamiseen hidastavat ajoittain kansalaisten ja virkamiesten keskuudesta esiin nousevat negatiiviset mielipiteet vuokra-asumista kohtaan.
Muun muassa näiden asiantuntijanäkemysten perusteella yhteistyötä kaupunkihallinnon eri sektoreiden välillä tulisi lisätä, jotta tasapainoisen yhteiskunnan tavoitteeseen päästäisiin koko kaupunki kaikkine toimintoineen huomioiden. Keskustelu eriarvoistumisen ongelmista on tähän asti vaikuttanut siihen, että segregaatiotilanne Suomessa ei ole vielä erityisen vakava. Keskustelua tulee kuitenkin jatkaa, jotta kaupunki kehittyy sekoittuneempaan ja tasapainoisempaan suuntaan. Asiantuntijat tunnistivat esteet sosiaaliseen sekoittamiseen Turussa, mutta konkreettisia toimia näiden esteiden ratkaisemiseksi tarvitaan.