MIKROYRITYSTEN TILINTARKASTUSVELVOLLISUUDEN MAHDOLLISEN KOKORAJOJEN NOSTAMISEN VAIKUTUKSET
Mäkäläinen, Ville (2018-10-28)
MIKROYRITYSTEN TILINTARKASTUSVELVOLLISUUDEN MAHDOLLISEN KOKORAJOJEN NOSTAMISEN VAIKUTUKSET
(28.10.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018111948468
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018111948468
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia vaikutuksia lakisääteisten tilintarkastusra-jojen nostosta saattaa aiheutua mikroyrityksille, niiden sidosryhmille sekä yhteiskunnalle. Tutkit-tava aihe on tällä hetkellä erittäin ajankohtainen, sillä lakimuutoksen valmistelutyöt ovat parhail-laan käynnissä, ja aihe on herättänyt paljon julkista keskustelua. Tähän mennessä julkinen keskus-telu on keskittynyt lähinnä lakimuutoksen tuomiin kustannussäästöihin yrittäjien kannalta. Tämä tutkimus lähti liikkeelle pyrkimyksestä tarkastella mahdollisen lakimuutoksen vaikutuksia myös muiden sidosryhmien sekä koko yhteiskunnan kannalta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena haastattelemalla tärkeimpiä sidosryhmiä teema-haastattelun menetelmällä. Haastateltavia tahoja olivat yrittäjien näkökulman lisäksi tilintarkasta-jat, verottaja, tilitoimistot sekä rahoittajat. Tutkimuksessa tunnistettiin selkeitä eturistiriitoja joi-denkin sidosryhmien välillä, ja niinpä siinä pyrittiinkin esittämään kunkin sidosryhmän edustama näkökulma läpinäkyvästi.
Tutkimuksen kannalta tärkeäksi löydökseksi nousi kysymys mikroyritysten taloudellisten tietojen oikeellisuudesta ja siitä kenen vastuulle tilinpäätöksen paikkansapitävyys jää, mikäli suunnitteilla oleva lakimuutos astuu voimaan. Nykyisellään tilintarkastajilla on lain puolesta vastuu tarkasta-miensa tilien oikeellisuudesta. Tämä liittyy myös laajempaan tilintarkastusprosessin kehityssuun-taan, jossa pyritään kohti datan keräämisen automatisointia. Siirryttäessä kohti automatisoitua datankeräämistä olennaiseksi tekijäksi nousee tietojen paikkansapitävyys. Vaarana on, että väärän datan lisääntyessä syntyy eräänlainen lumipalloefekti, jonka maksajaksi päätyy lopulta yrittäjä tai viime kädessä yhteiskunta. Toinen mielenkiintoinen tutkimuksessa esiin noussut tulos koski yrit-täjien ja tilintarkastajien välille kehittynyttä odotuskuilua tilintarkastuksen yhteydessä tarjottavien palvelujen ja tuen mahdollisesta laajuudesta. Haastatteluissa nousi esiin ehdotus siitä, että tilintar-kastuksen rajojen korottamisen sijaan voitaisiin mikroyrityksen tilintarkastuksen prosessia kehittää kevyemmäksi dokumentaation osalta.
Toisaalta tutkimuksessa nousi esiin myös lakimuutoksen mahdollisia positiivisia vaikutuksia, joista merkittävimmät olivat suomalaisten yrittäjien kilpailukyvyn parantuminen sääntelyn purkamisen myötä, sekä tilitoimistoille, tilitarkastajille ja myös rahoittajille avautuvat mahdollisuudet tarjota uusia vapaaehtoisia palveluja yrittäjille. Tämäkin havainto kuitenkin liittyy tilintarkastuksen riip-pumattomuuteen, joka tutkimuskirjallisuuden pohjalta nähtiin olevan vaarassa heikentyä, mikäli tilintarkastajat ryhtyvät tarjoamaan perinteisen tilintarkastuksen lisäksi myös lisäpalveluja.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena haastattelemalla tärkeimpiä sidosryhmiä teema-haastattelun menetelmällä. Haastateltavia tahoja olivat yrittäjien näkökulman lisäksi tilintarkasta-jat, verottaja, tilitoimistot sekä rahoittajat. Tutkimuksessa tunnistettiin selkeitä eturistiriitoja joi-denkin sidosryhmien välillä, ja niinpä siinä pyrittiinkin esittämään kunkin sidosryhmän edustama näkökulma läpinäkyvästi.
Tutkimuksen kannalta tärkeäksi löydökseksi nousi kysymys mikroyritysten taloudellisten tietojen oikeellisuudesta ja siitä kenen vastuulle tilinpäätöksen paikkansapitävyys jää, mikäli suunnitteilla oleva lakimuutos astuu voimaan. Nykyisellään tilintarkastajilla on lain puolesta vastuu tarkasta-miensa tilien oikeellisuudesta. Tämä liittyy myös laajempaan tilintarkastusprosessin kehityssuun-taan, jossa pyritään kohti datan keräämisen automatisointia. Siirryttäessä kohti automatisoitua datankeräämistä olennaiseksi tekijäksi nousee tietojen paikkansapitävyys. Vaarana on, että väärän datan lisääntyessä syntyy eräänlainen lumipalloefekti, jonka maksajaksi päätyy lopulta yrittäjä tai viime kädessä yhteiskunta. Toinen mielenkiintoinen tutkimuksessa esiin noussut tulos koski yrit-täjien ja tilintarkastajien välille kehittynyttä odotuskuilua tilintarkastuksen yhteydessä tarjottavien palvelujen ja tuen mahdollisesta laajuudesta. Haastatteluissa nousi esiin ehdotus siitä, että tilintar-kastuksen rajojen korottamisen sijaan voitaisiin mikroyrityksen tilintarkastuksen prosessia kehittää kevyemmäksi dokumentaation osalta.
Toisaalta tutkimuksessa nousi esiin myös lakimuutoksen mahdollisia positiivisia vaikutuksia, joista merkittävimmät olivat suomalaisten yrittäjien kilpailukyvyn parantuminen sääntelyn purkamisen myötä, sekä tilitoimistoille, tilitarkastajille ja myös rahoittajille avautuvat mahdollisuudet tarjota uusia vapaaehtoisia palveluja yrittäjille. Tämäkin havainto kuitenkin liittyy tilintarkastuksen riip-pumattomuuteen, joka tutkimuskirjallisuuden pohjalta nähtiin olevan vaarassa heikentyä, mikäli tilintarkastajat ryhtyvät tarjoamaan perinteisen tilintarkastuksen lisäksi myös lisäpalveluja.