Yritysvastuuraportointi Suomessa : Muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin vaikutus listayhtiöiden raportointiin
Tenho, Janne (2018-11-05)
Yritysvastuuraportointi Suomessa : Muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin vaikutus listayhtiöiden raportointiin
Tenho, Janne
(05.11.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018111948539
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018111948539
Tiivistelmä
Yritysvastuuraportti on organisaation julkaisema erillinen raportti, jossa käsitellään organisaation toiminnan taloudellisia, ympäristöllisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tällaisen raportin julkaiseminen on perustunut ennen vapaaehtoisuuteen. Tilikaudesta 2017 tuli kuitenkin voimaan Euroopan unionin muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskeva direktiivi, minkä myötä raportointi tuli osin pakolliseksi yleisen edun kannalta merkittäville yhteisöille, joiden henkilöstömäärä tilikauden aikana on ollut keskimäärin yli 500 henkilöä. Muiden kuin taloudellisten tietojen raportoinnin direktiivin myötä lainsäädännön piiriin kuuluvien yritysten tulee raportoida, miten ne huolehtivat ”ympäristöasioista, sosiaalisista asioista ja henkilöstöasioista, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta sekä korruption ja lahjonnan torjunnasta”. Tämän tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä pakottavan lainsäädännön vaikutuksesta yritysvastuuraportointiin. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, miten tämä direktiivi vaikuttaa eri kokoluokan ja toimialan Helsingin pörssin yritysten raportointiin.
Yritysvastuuraportointiin pakottavan lainsäädännön vaikutusta pyrittiin tutkimaan vertailemalla vuosien 2016 ja 2017 raportointia määrällisen sisällönanalyysin avulla. Sisällönanalyysin pohjana käytettiin CSR-S Monitor -menetelmän yritysvastuuraportoinnin osa-alueita, joiden raportointia pyrittiin tunnistamaan aineistosta. Aineisto muodostui 74 Helsingin pörssin yrityksen virallisesta raportoinnista tilikausilta 2016 ja 2017. Yritykset jaoteltiin kolmeen kokoluokkaan - suuriin, keskisuuriin ja pieniin - ja 10 toimialaan. Tutkimuksessa havaittiin, että vaikutukset ovat merkittävimpiä pienimmissä yrityksissä, pienimpiä suurissa yrityksissä ja keskisuurissa yrityksissä näiden väliltä. Tulosten perusteella pienet yritykset ylittivät raportoinnissaan lainsäädännön edellytykset ja näin ollen lainsäädännön vaikutus raportointiin ylittää lainsäädännön asettamat vaatimukset pienissä yrityksissä. Toimialojen välisessä tarkastelussa havaittiin, että vaikutukset olivat suurimmat toimialoilla, joiden raportointi oli heikointa ennen pakottavan lainsäädännön voimaantuloa ja päinvastoin.
Yritysvastuuraportointiin pakottavan lainsäädännön vaikutusta pyrittiin tutkimaan vertailemalla vuosien 2016 ja 2017 raportointia määrällisen sisällönanalyysin avulla. Sisällönanalyysin pohjana käytettiin CSR-S Monitor -menetelmän yritysvastuuraportoinnin osa-alueita, joiden raportointia pyrittiin tunnistamaan aineistosta. Aineisto muodostui 74 Helsingin pörssin yrityksen virallisesta raportoinnista tilikausilta 2016 ja 2017. Yritykset jaoteltiin kolmeen kokoluokkaan - suuriin, keskisuuriin ja pieniin - ja 10 toimialaan. Tutkimuksessa havaittiin, että vaikutukset ovat merkittävimpiä pienimmissä yrityksissä, pienimpiä suurissa yrityksissä ja keskisuurissa yrityksissä näiden väliltä. Tulosten perusteella pienet yritykset ylittivät raportoinnissaan lainsäädännön edellytykset ja näin ollen lainsäädännön vaikutus raportointiin ylittää lainsäädännön asettamat vaatimukset pienissä yrityksissä. Toimialojen välisessä tarkastelussa havaittiin, että vaikutukset olivat suurimmat toimialoilla, joiden raportointi oli heikointa ennen pakottavan lainsäädännön voimaantuloa ja päinvastoin.