The Soviet Disunion's Missiles : Hajoavan Neuvostoliiton ydinaseisiin liittyvät uhkakuvat The New York Timesin ja Helsingin Sanomien pääkirjoituksissa vuoden 1991 kesästä vuoden 1992 loppuun
Heiro, Panu (2018-10-20)
The Soviet Disunion's Missiles : Hajoavan Neuvostoliiton ydinaseisiin liittyvät uhkakuvat The New York Timesin ja Helsingin Sanomien pääkirjoituksissa vuoden 1991 kesästä vuoden 1992 loppuun
(20.10.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018111948476
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018111948476
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastelen Neuvostoliiton ydinaseiden aiheuttamien uhkien käsittelyä The New York Timesin ja Helsingin Sanomien pääkirjoituksissa. Tarkastelun aikarajaus ulottuu kesästä 1991 vuoden 1992 loppuun, ja kattaa näin ollen Neuvostoliiton lopullista hajoamista edeltävät kuukaudet, sekä hajoamista seuranneen vuoden. Tätä aikaa voidaan hyvällä syyllä pitää murroskautena niin kansainvälisessä politiikassa, kuin ydinaseisiin liittyvissä kysymyksissäkin.
Tutkimusmetodini on sanomalehtitekstien sisällönanalyysi, ja tutkimukseni edustaa poliittista historiaa, kansainvälisten suhteiden historiaa sekä tietysti myös lehdistöhistoriaa.
Tarkastelemieni lehtien pääkirjoituksista välittyy, että vuosikymmeniä pelätyn ydinsodan uhan koettiin olevan väistymässä. Uuden aikakauden ydinaseuhkien katsottiin lehdissä liittyvän pikemminkin näiden aseiden leviämiseen. Leviämispelot liittyivät muun muassa mahdollisuuteen romahtaneen Neuvostoliiton ydinaseiden, ydinmateriaalien ja ydinaseosaamisen kauppaamisesta. Tämän uhkakuvan nähtiin pääkirjoituksissa linkittyvän esimerkiksi puretuista neuvostoydinaseista vapautuneisiin ydinmateriaaleihin, ja asemansa sekä elantonsa menettäneisiin ydinaseasiantuntijoihin.
Entisten neuvostotasavaltojen rooli nähtiin pääkirjoitustoimituksissa keskeisenä. Näiden maiden ydinaseitaan koskevien valintojen katsottiin liittyvän kiinteästi kysymyksiin uusien ydinasevaltioiden syntymisestä sekä kansainvälisen ydinaseriisunnan tulevaisuudesta.
Tutkimusmetodini on sanomalehtitekstien sisällönanalyysi, ja tutkimukseni edustaa poliittista historiaa, kansainvälisten suhteiden historiaa sekä tietysti myös lehdistöhistoriaa.
Tarkastelemieni lehtien pääkirjoituksista välittyy, että vuosikymmeniä pelätyn ydinsodan uhan koettiin olevan väistymässä. Uuden aikakauden ydinaseuhkien katsottiin lehdissä liittyvän pikemminkin näiden aseiden leviämiseen. Leviämispelot liittyivät muun muassa mahdollisuuteen romahtaneen Neuvostoliiton ydinaseiden, ydinmateriaalien ja ydinaseosaamisen kauppaamisesta. Tämän uhkakuvan nähtiin pääkirjoituksissa linkittyvän esimerkiksi puretuista neuvostoydinaseista vapautuneisiin ydinmateriaaleihin, ja asemansa sekä elantonsa menettäneisiin ydinaseasiantuntijoihin.
Entisten neuvostotasavaltojen rooli nähtiin pääkirjoitustoimituksissa keskeisenä. Näiden maiden ydinaseitaan koskevien valintojen katsottiin liittyvän kiinteästi kysymyksiin uusien ydinasevaltioiden syntymisestä sekä kansainvälisen ydinaseriisunnan tulevaisuudesta.