Subglasiaaliset järvet osana Lounais-Suomen glasiaalidynamiikkaa?
Tuunainen, Aleksi (2018-10-19)
Subglasiaaliset järvet osana Lounais-Suomen glasiaalidynamiikkaa?
Tuunainen, Aleksi
(19.10.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018112048685
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018112048685
Tiivistelmä
Mannerjäätiköiden alta on viime vuosikymmenien aikana löydetty lukuisia subglasiaalisia järviä. Mannerjäätiköiden kapeat jäätikkövirtaukset ovat merkittävin jäämassaa valtameriin ohjaava mekanismi, joihin subglasiaaliset järvet vaikuttavat. Mallinnukset antavat ymmärtää, että pohjoiselta pallonpuoliskolta sulaneiden jäätiköiden alla olisi vaikuttanut järvialtaita, mutta niiden sedimentologiset ja geomorfologiset tutkimukset ovat erittäin vähäisiä. Laserkeilausaineistosta (LiDAR) laaditut korkeusmallit mahdollistavat laaja-alaisten alueiden kartoituksen ennennäkemättömällä tarkkuudella, joten sen avulla on mahdollista havaita järvialtaiden olemassaoloon viittaavat maanpinnan muodot. Tutkielmassa aihepiiriä lähestytään laaja-alaisempien geomorfologisten kokonaisuuksien näkökulmasta, jolloin keskiössä ovat subglasiaalisesti syntyneet maanpinnan muodot, ja niiden suhde mahdollisiin subglasiaalisiin järviin. Tutkimusalueelta kartoitettiin viisi topografista syvännettä, jotka ovat mahdollisesti toimineet subglasiaalisia sulavesiä varastoivina järvialtaina. Geomorfologiset kokoonpanot ovat samantyyppisiä kuin muualta deglasiaation paljastamilta alueilta on havaittu, vaikka järvialtaat ovat hieman eri kokoluokassa. Vanajaveden läheisen järvialtaan yhteydestä on havaittavissa jäätikkövirtauksiin liittyviä glasiaalidynaamisia muutoksia. Kausaalista yhteyttä ei kuitenkaan järvialtaan ja jäätikkövirtauksen välillä voida todeta, yksinomaan geomorfologisen tulkinnan pohjalta. Kartoitetut subglasiaaliset järvet ovat täysin hypoteettisia, joten jäätikön alaisten järvien todentamisen puolesta jatko-tutkimukset ovat tarpeen. Tieto olisi merkittävä osa Itämeren virtauskielekkeen glasiaalidynaamista kokonaisuutta, jossa toimineet subglasiaaliset prosessit ovat heijastettavissa tulevaisuudessa muuttuvaan ilmastoon reagoivien mannerjäätiköiden käyttäytymiseen.