”Mä haluun vaan et mun nimi on se mikä mun nimi oikeesti on" : Nimenvalintaperusteet ja nimi-identiteetti sukupuolirajoja ylittävissä nimenmuutoksissa
Kapiainen, Katarina (2018-11-13)
”Mä haluun vaan et mun nimi on se mikä mun nimi oikeesti on" : Nimenvalintaperusteet ja nimi-identiteetti sukupuolirajoja ylittävissä nimenmuutoksissa
(13.11.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018112749280
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018112749280
Tiivistelmä
Tutkimuksessani selvitän etunimien nimenvalintaperusteita sukupuolirajoja ylittävissä nimenmuutoksissa. Lisäksi tutkin nimeään vaihtaneiden henkilöiden nimi-identiteettiä. Tutkimukseni edustaa sosio-onomastista nimistöntutkimusta, mutta hyödynnän tutkimuksessani myös sukupuolentutkimuksen ja identiteettitutkimuksen teorioita.
Tutkimustani varten olen haastatellut kahdeksaa henkilöä, jotka ovat vaihtaneet kutsumanimensä miestyypillisestä nimestä naistyypilliseen nimeen, naistyypillisestä nimestä miestyypilliseen nimeen tai sukupuolittuneesta nimestä unisex-nimeen. Haastatteluaineistoani tutkimalla pyrin selvittämään, millaiset syyt ovat vaikuttaneet nimenvaihtotarpeen heräämiseen, millaiset valintaperusteet korostuvat informanttien nimenvalintaprosesseissa ja minkälaisia identiteettejä nimivalinnoilla ilmennetään. Vertaan informanttien nimenmuutoksia aiemmin tehtyyn tutkimukseen nimenmuutoksista ja sukupuolivähemmistöjen nimenvalintaperusteista. Lisäksi vertaan aikuisten nimenvaihtajien nimenvalintaperusteita lapselleen nimeä etsivien vanhempien nimenvalintaperusteisiin. Selvitän myös, millainen vaikutus ympäröivällä nimiyhteisöllä on uuden nimen valintaan ja vakiintumiseen.
Informanteilleni tärkein syy nimen vaihtamiseen on ollut nimeen assosioituva väärä sukupuoli. Lisäksi nimenvaihtoon on motivoinut joukko muita syitä, kuten vanhan nimen epäkäytännöllisyys tai nimeen liittyvät, nimenkantajan identiteettiä vastaamattomat mielikuvat. Nimenvalinta on identiteettityötä, ja tärkein uuden nimen valikoitumista ohjaava tekijä on kokemus siitä, että nimi tuntuu omalta. Tämä tunne rakentuu monista osista: nimen äänteistä, semanttisesta merkityksestä, pituudesta, kielestä, nimenkantajan ikään liittyvistä assosiaatioista tai samankaltaisuudesta vanhaan nimeen. Nimen harvinaisuus on ollut tärkeä tekijä mahdollisimman sukupuolittumatonta nimeä etsineille. Harva informantti koki suvun nimen ottamisen tärkeäksi.
Uusi, eri tavalla sukupuolittunut nimi voi osua kohdalle sattumalta ja vakiintua identiteetin osaksi ennen kuin tarve nimenvaihtoon on ehtinyt hahmottua. Tällöin nimenvaihtoprosessi on erilainen kuin silloin, kun nimenvaihtotarpeeseen vastaavaa nimeä aletaan tietoisesti etsiä. Nimenmuutokset vastaavat yksilöllisiin tarpeisiin, mikä näkyy nimenvaihtajien yksilöllisissä nimiratkaisuissa. Nimenvalintaperusteet sekoittuvat toisiinsa, joten niiden puhdas erottaminen toisistaan ei ole mahdollista.
Sukupuolittuneita nimiä ja nimenvalintaa voi tarkastella sukupuolen performatiivisuuden ja sukupuolijärjestelmän käsitteiden näkökulmasta. Nimillä nimenkantaja voi viestittää nimiyhteisölle toivettaan tulla luetuksi miehenä, naisena tai jonakin muuna kuin binaarisen sukupuolen edustajana. Sukupuolijärjestelmää tukeva, sukupuolittava nimilaki voi estää tietynlaisten nimien valitsemisen ja siten rajoittaa sukupuoli-identiteetin ilmentämistä nimellä. Koska identiteetti rakentuu yksilön ja yhteisön välisessä vuorovaikutuksessa, uuden nimen hyväksyminen ja käyttäminen linkittyy yksilön identiteetin hyväksymiseen. Vastaavasti nimenmuutosta vastustamalla yhteisö voi pyrkiä torjumaan nimenkantajan sukupuolijärjestelmää horjuttavaa tai muuten negatiivisena pidettyä identiteettiä.
Tutkimustani varten olen haastatellut kahdeksaa henkilöä, jotka ovat vaihtaneet kutsumanimensä miestyypillisestä nimestä naistyypilliseen nimeen, naistyypillisestä nimestä miestyypilliseen nimeen tai sukupuolittuneesta nimestä unisex-nimeen. Haastatteluaineistoani tutkimalla pyrin selvittämään, millaiset syyt ovat vaikuttaneet nimenvaihtotarpeen heräämiseen, millaiset valintaperusteet korostuvat informanttien nimenvalintaprosesseissa ja minkälaisia identiteettejä nimivalinnoilla ilmennetään. Vertaan informanttien nimenmuutoksia aiemmin tehtyyn tutkimukseen nimenmuutoksista ja sukupuolivähemmistöjen nimenvalintaperusteista. Lisäksi vertaan aikuisten nimenvaihtajien nimenvalintaperusteita lapselleen nimeä etsivien vanhempien nimenvalintaperusteisiin. Selvitän myös, millainen vaikutus ympäröivällä nimiyhteisöllä on uuden nimen valintaan ja vakiintumiseen.
Informanteilleni tärkein syy nimen vaihtamiseen on ollut nimeen assosioituva väärä sukupuoli. Lisäksi nimenvaihtoon on motivoinut joukko muita syitä, kuten vanhan nimen epäkäytännöllisyys tai nimeen liittyvät, nimenkantajan identiteettiä vastaamattomat mielikuvat. Nimenvalinta on identiteettityötä, ja tärkein uuden nimen valikoitumista ohjaava tekijä on kokemus siitä, että nimi tuntuu omalta. Tämä tunne rakentuu monista osista: nimen äänteistä, semanttisesta merkityksestä, pituudesta, kielestä, nimenkantajan ikään liittyvistä assosiaatioista tai samankaltaisuudesta vanhaan nimeen. Nimen harvinaisuus on ollut tärkeä tekijä mahdollisimman sukupuolittumatonta nimeä etsineille. Harva informantti koki suvun nimen ottamisen tärkeäksi.
Uusi, eri tavalla sukupuolittunut nimi voi osua kohdalle sattumalta ja vakiintua identiteetin osaksi ennen kuin tarve nimenvaihtoon on ehtinyt hahmottua. Tällöin nimenvaihtoprosessi on erilainen kuin silloin, kun nimenvaihtotarpeeseen vastaavaa nimeä aletaan tietoisesti etsiä. Nimenmuutokset vastaavat yksilöllisiin tarpeisiin, mikä näkyy nimenvaihtajien yksilöllisissä nimiratkaisuissa. Nimenvalintaperusteet sekoittuvat toisiinsa, joten niiden puhdas erottaminen toisistaan ei ole mahdollista.
Sukupuolittuneita nimiä ja nimenvalintaa voi tarkastella sukupuolen performatiivisuuden ja sukupuolijärjestelmän käsitteiden näkökulmasta. Nimillä nimenkantaja voi viestittää nimiyhteisölle toivettaan tulla luetuksi miehenä, naisena tai jonakin muuna kuin binaarisen sukupuolen edustajana. Sukupuolijärjestelmää tukeva, sukupuolittava nimilaki voi estää tietynlaisten nimien valitsemisen ja siten rajoittaa sukupuoli-identiteetin ilmentämistä nimellä. Koska identiteetti rakentuu yksilön ja yhteisön välisessä vuorovaikutuksessa, uuden nimen hyväksyminen ja käyttäminen linkittyy yksilön identiteetin hyväksymiseen. Vastaavasti nimenmuutosta vastustamalla yhteisö voi pyrkiä torjumaan nimenkantajan sukupuolijärjestelmää horjuttavaa tai muuten negatiivisena pidettyä identiteettiä.