Osingonjakoilmoituksen vaikutus yhtiön osakkeen arvoon : Tapahtumatutkimus Suomen osakemarkkinoilla 2007–2016
Immonen, Sanna (2018-11-16)
Osingonjakoilmoituksen vaikutus yhtiön osakkeen arvoon : Tapahtumatutkimus Suomen osakemarkkinoilla 2007–2016
(16.11.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018112749204
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018112749204
Tiivistelmä
Tutkielman taustana on se, ettei osinkojen tärkeydestä huolimatta tieteellisessä kirjallisuudessa ole yksimielisyyttä sen suhteen, miksi yhtiöt jakavat osinkoja ja miksi sijoittajat pitävät osingoista. Tutkielman aiheena on tarkastella markkinoiden reaktiota yhtiöiden julkaisemiin osingonjakoehdotuksiin Helsingin pörssissä, koska suurin osa aiemmista tutkimuksista on toteutettu Yhdysvaltojen tai Yhdistyneen kuningaskunnan aineistolla. Tutkimusongelmana on selvittää eroavatko markkinareaktiot osinkoilmoituksiin erisuuruisille yhtiöille markkina-arvolla mitattuna, sillä informaation asymmetrian voi otaksua olevan suurempi pienten yhtiöitten kuin suurten yhtiöitten kohdalla, jolloin markkinat voivat reagoida vahvemmin pienten yhtiöitten osinkoilmoituksiin. Teoreettisena lähestymistapana on Faman (1970) esittämän markkinatehokkuuden lisäksi osinkojen signalointiteoria (ks. Bhattacharya 1979; Miller & Rock 1985), jonka mukaan yhtiön johto saattaa signaloida osingonjaolla muutoksista yhtiön tulevaisuudenodotuksissa, koska ulkopuolisten osakkeenomistajien ja johdon välillä on informaation asymmetriaa.
Tutkielman aineisto käsittää Helsingin pörssin päälistalla joko suurten tai pienten yhtiöitten markkina-arvoryhmään listatut yhtiöt vuosina 2007–2016. Suurten (pienten) yhtiöitten lopullisena otoksena on 165 (178) osinkoilmoitusta ja 25 (42) yhtiötä. Tutkimusmetodina on tapahtumatutkimus ja normaalituotot on mallinnettu markkinamallilla raportoitujen tulosten osalta. Osinkomuutokset on määritelty Aharonyn ja Swaryn (1980) naiivilla odotusten mallilla, jossa osingon odotetaan olevan yhtä suuri kuin aiemmin jaettu osinko, ja sen sovellusta on käytetty tulosmuutosten määrittelyyn. Suurten yhtiöitten otokselle ei havaittu tilastollisesti merkitseviä markkinareaktioita tapahtumapäivänä. Pienten yhtiöitten otokselle havaittiin tapahtumapäivänä positiivisten (negatiivisten) ilmoitusten ryhmälle tilastollisesti merkitsevä 1,17 % (–1,92 %) markkinareaktio 10 % (1 %) merkitsevyystasolla ja neutraaleille ilmoituksille markkinareaktio ei ollut tilastollisesti merkitsevä.
Tulosten perusteella näyttää siltä, että informaation asymmetrian ollessa suurempi, markkinareaktio osinkoilmoitukseen on suurempi. Pienten yhtiöiden otoksen tulokset tukevat signalointiteorian ensimmäistä vaihetta, eli osinkojen nousu (lasku) antaa positiivista (negatiivista) informaatiota markkinoille, kun taas neutraalit ilmoitukset eivät anna uutta informaatiota. Suurempi informaation asymmetria näyttää lisäävän todennäköisyyttä, että sijoittajat pitävät osinkojen nostoa ja laskua johdon käyttämänä signalointimekanismina.
Tutkielman aineisto käsittää Helsingin pörssin päälistalla joko suurten tai pienten yhtiöitten markkina-arvoryhmään listatut yhtiöt vuosina 2007–2016. Suurten (pienten) yhtiöitten lopullisena otoksena on 165 (178) osinkoilmoitusta ja 25 (42) yhtiötä. Tutkimusmetodina on tapahtumatutkimus ja normaalituotot on mallinnettu markkinamallilla raportoitujen tulosten osalta. Osinkomuutokset on määritelty Aharonyn ja Swaryn (1980) naiivilla odotusten mallilla, jossa osingon odotetaan olevan yhtä suuri kuin aiemmin jaettu osinko, ja sen sovellusta on käytetty tulosmuutosten määrittelyyn. Suurten yhtiöitten otokselle ei havaittu tilastollisesti merkitseviä markkinareaktioita tapahtumapäivänä. Pienten yhtiöitten otokselle havaittiin tapahtumapäivänä positiivisten (negatiivisten) ilmoitusten ryhmälle tilastollisesti merkitsevä 1,17 % (–1,92 %) markkinareaktio 10 % (1 %) merkitsevyystasolla ja neutraaleille ilmoituksille markkinareaktio ei ollut tilastollisesti merkitsevä.
Tulosten perusteella näyttää siltä, että informaation asymmetrian ollessa suurempi, markkinareaktio osinkoilmoitukseen on suurempi. Pienten yhtiöiden otoksen tulokset tukevat signalointiteorian ensimmäistä vaihetta, eli osinkojen nousu (lasku) antaa positiivista (negatiivista) informaatiota markkinoille, kun taas neutraalit ilmoitukset eivät anna uutta informaatiota. Suurempi informaation asymmetria näyttää lisäävän todennäköisyyttä, että sijoittajat pitävät osinkojen nostoa ja laskua johdon käyttämänä signalointimekanismina.