LAINSÄÄDÄNTÖTUTKIMUS TULONLÄHDENJAON AJANMUKAISUUDESTA
Kattelus, Lauri (2018-11-08)
LAINSÄÄDÄNTÖTUTKIMUS TULONLÄHDENJAON AJANMUKAISUUDESTA
(08.11.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018112749290
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018112749290
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkasteluun otetaan tulolähdejaon synnyn syyt ja perustelut, jonka jälkeen näitä tunnistettuja seikkoja peilataan nykyisyyteen. Tarkastelu rajataan koskemaan aino-astaan elinkeinotulolähteen ja henkilökohtaisen tulolähteen välistä eroa, joten tarkastelusta jätetään kokonaan ulkopuolelle maatilatalouden tulolähde.
Mittatikuksi tutkielman tarkastelulle rakennetaan koontia siitä, millaista on hyvä lainlaadinta. Toinen tarkastelun väline pyritään kokoamaan hyvän verojärjestelmän tunnusmerkkien avulla. Tulolähdejakoa sääntelyratkaisuna peilataan näihin tunnusmerkkeihin ja pohditaan kuinka se vastaa ihannejärjestelmän tavoitteisiin. Verolait eivät voikaan olla vain erillisten politiikkatavoitteiden saavuttamisen välineitä, vaan niiden on palveltava myös toimivan ja hyvän verojärjestelmän rakentamista.
Tutkielmassa instrumentalismin käsite kiinnittää vero-oikeuden laajemmin näkökulmien kehittymiseen siihen, millaiseksi lainsäädäntö ja sen tehtävät yhteiskunnassa käsitetään. Kansainvälisen kehityksen ja kilpailun todetaan kaventavan selvästi lainsäätäjän käytettävissä olevia sääntelyratkaisuja ja sen voidaan perustellusti nähdä rajoittavan myös poliittisten tavoitteiden asettamista verojärjestelmän osalta.
Tutkielmassa pureudutaan nimenomaan oikeudellisen ajattelun kehittymiseen ja lainsäädännön tehtävän käsityksen muuttumiseen. Kehitys asetetaan yhteiskunnalliseen kontekstiin ja apuna käytetään kulloisiakin hallitusohjelmia tai hallitusten ohjelmapuheita.
Tulolähdejaon sääntelyn muutospaineita tarkastellaan kahdella tavalla. Niiden havaitaan johtuvan tutkielmassa käsiteltyjen suurten yhteiskunnallisten ja oikeudellisessa ajatuksessa tapahtuneiden muutosten seurauksena pala palalta eläneestä verojärjestelmän yleisemmästä muutoksesta. Tulolähdejako on jäänyt pääosin paikalleen muun elinkeinoverolain systematiikan eläessä voimakkaammin kehityksen mukana. Kansainvälistymiskehitys ja kansainvälinen verokilpailu ovat suurimpia kehitystä kirittäviä tekijöitä.
Tutkielman lopussa tarkastellaan kolmen valtiovarainministeriön asettaman asiantuntija-työryhmän työtä elinkeinoverotuksen uudistamiseksi. Työryhmien muistioita vertaile-malla saadaan myös kattava kuva erilaisista sääntelyvaihtoehdoista, joilla tulolähdejakoa voitaisiin muuttaa tai mahdollisesti jopa poistaa osalta verovelvollisista.
Mittatikuksi tutkielman tarkastelulle rakennetaan koontia siitä, millaista on hyvä lainlaadinta. Toinen tarkastelun väline pyritään kokoamaan hyvän verojärjestelmän tunnusmerkkien avulla. Tulolähdejakoa sääntelyratkaisuna peilataan näihin tunnusmerkkeihin ja pohditaan kuinka se vastaa ihannejärjestelmän tavoitteisiin. Verolait eivät voikaan olla vain erillisten politiikkatavoitteiden saavuttamisen välineitä, vaan niiden on palveltava myös toimivan ja hyvän verojärjestelmän rakentamista.
Tutkielmassa instrumentalismin käsite kiinnittää vero-oikeuden laajemmin näkökulmien kehittymiseen siihen, millaiseksi lainsäädäntö ja sen tehtävät yhteiskunnassa käsitetään. Kansainvälisen kehityksen ja kilpailun todetaan kaventavan selvästi lainsäätäjän käytettävissä olevia sääntelyratkaisuja ja sen voidaan perustellusti nähdä rajoittavan myös poliittisten tavoitteiden asettamista verojärjestelmän osalta.
Tutkielmassa pureudutaan nimenomaan oikeudellisen ajattelun kehittymiseen ja lainsäädännön tehtävän käsityksen muuttumiseen. Kehitys asetetaan yhteiskunnalliseen kontekstiin ja apuna käytetään kulloisiakin hallitusohjelmia tai hallitusten ohjelmapuheita.
Tulolähdejaon sääntelyn muutospaineita tarkastellaan kahdella tavalla. Niiden havaitaan johtuvan tutkielmassa käsiteltyjen suurten yhteiskunnallisten ja oikeudellisessa ajatuksessa tapahtuneiden muutosten seurauksena pala palalta eläneestä verojärjestelmän yleisemmästä muutoksesta. Tulolähdejako on jäänyt pääosin paikalleen muun elinkeinoverolain systematiikan eläessä voimakkaammin kehityksen mukana. Kansainvälistymiskehitys ja kansainvälinen verokilpailu ovat suurimpia kehitystä kirittäviä tekijöitä.
Tutkielman lopussa tarkastellaan kolmen valtiovarainministeriön asettaman asiantuntija-työryhmän työtä elinkeinoverotuksen uudistamiseksi. Työryhmien muistioita vertaile-malla saadaan myös kattava kuva erilaisista sääntelyvaihtoehdoista, joilla tulolähdejakoa voitaisiin muuttaa tai mahdollisesti jopa poistaa osalta verovelvollisista.