Suhdanne-, asunto- ja lainasyklit : Empiriaa Suomesta sekä neljästä muusta Euroopan maasta
Ylönen, Samu (2018-11-14)
Suhdanne-, asunto- ja lainasyklit : Empiriaa Suomesta sekä neljästä muusta Euroopan maasta
(14.11.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018112849355
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018112849355
Tiivistelmä
Vuotta 2008 edeltäneet ongelmat rahoitusmarkkinoilla johtivat vakavaan finanssikriisiin, jonka vaikutukset ulottuivat lähes kaikkiin kehittyneisiin talouksiin. Ongelmat nostivat jälleen esille tarpeen tutkia rahoitusmarkkinoiden ja reaalitalouden yhteyttä. Taustalla on muun muassa lainamarkkinoiden nopea kasvu viime vuosikymmenien aikana. Kasvanut velkavivun määrä on lisännyt huolta talouksien haavoittuvuudesta erilaisille shokeille.
Tutkin rakenteellisella aikasarjamallilla Suomen, Ruotsin, Norjan, Iso-Britannian sekä Saksan suhdanne-, asunto- ja lainasyklejä. Suhdanteiden selittävänä tekijänä käytän reaalista BKT:ta, lainasykleillä reaalisen lainakannan ja BKT:n suhdelukua sekä asuntosyklien selittäjänä reaalista asuntojen hintaindeksiä. Reaalinen BKT sekä BKT deflaattori on haettu OECD:n tilastoista ja nimellinen lainanotto sekä nimellinen asuntojen hintaindeksi BIS:n tilastoista. Yhden muuttujan rakenteellisen aikasarjamallin tulosten perusteella suhdannesykleistä selvästi lyhimpinä erottuivat Ruotsin 4,3 ja Saksan 5,2 vuotta pitkät syklit. Suomen, Norjan ja Iso-Britannian suhdannesyklit olivat kestoltaan 8,9–11,9 vuotta. Kunkin maan asunto- ja lainasyklit olivat odotetusti pidempiä verrattuna suhdannesykleihin lukuunottamatta Saksaa, jonka lainasykli oli suhdannesykliäkin lyhyempi. Monen muuttujan mallin avulla saadut stokastisten syklien korrelaatiot vaihtelivat välillä 0,009–0,999. Tulosten perusteella suhdanne- ja asuntosyklien välillä on keskimäärin selvästi vahvin korrelaatio. Sykleistä asuntojen hinnoilla oli keskimäärin suurin keskihajonta, lainoilla toiseksi suurin ja suhdanteilla pienin. Saksa erosi muista maista myös syklien keskihajoinnoissa. Mielenkiintoista oli tarkasteltavien maiden omistusasuntojen määrän korrelaatio asuntohintojen- ja lainasyklien kanssa. Mitä suurempi osuus yksityisestä asuntokannasta oli omistusasuntoja sitä pidempiä lainojen ja asuntohintojen syklit olivat.
Avaan tutkimuksessa myös suhdanteita, asuntomarkkinoita ja rahoitusmarkkinoita yhdistäviä tekijöitä, mikä mahdollisesti selittäisi sitä miksi näillä markkinoilla on niin merkittävä vaikutus nykyiseen globaaliin maailmantalouteen. Esimerkiksi asunto- ja lainamarkkinoilla on merkittävä vaikutus suhdanteisiin. Asunnot ovat yleensä kotitalouksien suurin investointi ja siksi niillä on varallisuus- ja tulovaikutusten kautta merkittävä vaikutus kulutukseen. Asunnot toimivat myös lainojen vakuuksina. Erityisesti juuri asuntolainojen määrä on kasvanut. Asuntolainojen kautta kotitaloudet pääsevät yleensä käsiksi suurempaan velkavipuun kuin muuten olisi mahdollista.
Tutkin rakenteellisella aikasarjamallilla Suomen, Ruotsin, Norjan, Iso-Britannian sekä Saksan suhdanne-, asunto- ja lainasyklejä. Suhdanteiden selittävänä tekijänä käytän reaalista BKT:ta, lainasykleillä reaalisen lainakannan ja BKT:n suhdelukua sekä asuntosyklien selittäjänä reaalista asuntojen hintaindeksiä. Reaalinen BKT sekä BKT deflaattori on haettu OECD:n tilastoista ja nimellinen lainanotto sekä nimellinen asuntojen hintaindeksi BIS:n tilastoista. Yhden muuttujan rakenteellisen aikasarjamallin tulosten perusteella suhdannesykleistä selvästi lyhimpinä erottuivat Ruotsin 4,3 ja Saksan 5,2 vuotta pitkät syklit. Suomen, Norjan ja Iso-Britannian suhdannesyklit olivat kestoltaan 8,9–11,9 vuotta. Kunkin maan asunto- ja lainasyklit olivat odotetusti pidempiä verrattuna suhdannesykleihin lukuunottamatta Saksaa, jonka lainasykli oli suhdannesykliäkin lyhyempi. Monen muuttujan mallin avulla saadut stokastisten syklien korrelaatiot vaihtelivat välillä 0,009–0,999. Tulosten perusteella suhdanne- ja asuntosyklien välillä on keskimäärin selvästi vahvin korrelaatio. Sykleistä asuntojen hinnoilla oli keskimäärin suurin keskihajonta, lainoilla toiseksi suurin ja suhdanteilla pienin. Saksa erosi muista maista myös syklien keskihajoinnoissa. Mielenkiintoista oli tarkasteltavien maiden omistusasuntojen määrän korrelaatio asuntohintojen- ja lainasyklien kanssa. Mitä suurempi osuus yksityisestä asuntokannasta oli omistusasuntoja sitä pidempiä lainojen ja asuntohintojen syklit olivat.
Avaan tutkimuksessa myös suhdanteita, asuntomarkkinoita ja rahoitusmarkkinoita yhdistäviä tekijöitä, mikä mahdollisesti selittäisi sitä miksi näillä markkinoilla on niin merkittävä vaikutus nykyiseen globaaliin maailmantalouteen. Esimerkiksi asunto- ja lainamarkkinoilla on merkittävä vaikutus suhdanteisiin. Asunnot ovat yleensä kotitalouksien suurin investointi ja siksi niillä on varallisuus- ja tulovaikutusten kautta merkittävä vaikutus kulutukseen. Asunnot toimivat myös lainojen vakuuksina. Erityisesti juuri asuntolainojen määrä on kasvanut. Asuntolainojen kautta kotitaloudet pääsevät yleensä käsiksi suurempaan velkavipuun kuin muuten olisi mahdollista.