Jaettu johtajuus vanhuspalveluiden johdossa
Lindell, Minna (2018-11-22)
Jaettu johtajuus vanhuspalveluiden johdossa
Lindell, Minna
(22.11.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018112849411
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018112849411
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta ollaan kehittämässä merkittävästi, jonka myötä myös johtaminen kohtaa haasteita. Lähijohtamisen laadulla on merkittäviä vaikutuksia vanhustenhuollossa tehtävän työn houkuttelevuudelle. Jaettu johtajuus on yhteisöllinen johtamisprosessi, jossa tiimin jäsenet vaikuttavat toisiinsa saavuttaakseen yhteiset tavoitteensa sekä jakavat vastuut ja tehtävät yhdessä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa miten vanhustenhuollon esimiehet näkevät jaetun johtajuuden toteuttamisen organisaatioissaan julkisella sektorilla. Tutkimuksen kohdeorganisaatioina olivat harkinnanvaraisella otoksella valitut, demograafisilta tekijöiltään samankaltaiset kaksi kuntaa. Tutkimus toteutettiin case-tutkimuksena, jonka kohderyhmänä olivat kuntien vanhuspalveluissa toimivat vanhustyön johtajat ja heidän alaisuudessaan toimivat lähiesimiehet (N=9, n=7). Tutkimusongelmana oli, miten jaetun johtajuuden osatekijöitä toteutetaan case-organisaatioissa. Alatutkimusongelmina olivat millaisena esimiehet näkevät jaetun johtajuuden kokonaisuuden vanhustenhuollon case-organisaatioissa ja millaisia hyödyntämismahdollisuuksia ja haasteita jaetulla johtajuudella nähdään olevan. Empiirinen aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Litteroitu haastatteluaineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä teoriasidonnaisesti edeten.
Tutkimus osoittaa, että kohdeorganisaatioissa jaettu johtajuus kuvattiin tyypillisimmin työn jakona, ennalta määriteltynä ja kiinteänä. Jaetun johtajuuden hyödyntämiselle ja vastuun jakamiselle nähtiin riskinä kokonaisvastuun sirpaloituminen tai laajaa osallisuutta hyödynnettäessä päätyminen vaikeiden päätösten eteen monien vaihtoehtojen edessä. Vuorovaikutusta ja tiedonkulkua tehostamalla saataisiin organisaatiosta tehokkaampi tuntemalla paremmin toisten työ- ja vastuualueet. Vuorovaikutuksen parantumisen koettiin olevan henkilöstölle eduksi, jotta heitä voidaan johtaa paremmin, ei sen vuoksi että he voisivat johtaa toimintaa osaltaan. Yhteistyön, vuorovaikutuksen ja osallisuuden lisääntyminen koettiin kuitenkin tärkeänä ja organisaatiota ohjaavana toimintamallina jaetun johtajuuden hyödyntämisen tuovan lisäarvoa. Tutkimuksen perusteella case-organisaatiot eivät välttämättä ole valmiita jaetun johtajuuden hyödyntämiseen, vaikka juuri jaetun johtajuuden tekijöillä voitaisiin vaikuttaa henkilöstön sitoutumiseen organisaation kehittämiseksi. Ennen jaetun johtajuuden hyödyntämistä tulisi kuitenkin huolellisesti arvioida organisaation perimmäisiä arvoja ja tietokäsitystä, sillä ne vaikuttavat merkittävästi jaetun johtajuuden onnistumiseen.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa miten vanhustenhuollon esimiehet näkevät jaetun johtajuuden toteuttamisen organisaatioissaan julkisella sektorilla. Tutkimuksen kohdeorganisaatioina olivat harkinnanvaraisella otoksella valitut, demograafisilta tekijöiltään samankaltaiset kaksi kuntaa. Tutkimus toteutettiin case-tutkimuksena, jonka kohderyhmänä olivat kuntien vanhuspalveluissa toimivat vanhustyön johtajat ja heidän alaisuudessaan toimivat lähiesimiehet (N=9, n=7). Tutkimusongelmana oli, miten jaetun johtajuuden osatekijöitä toteutetaan case-organisaatioissa. Alatutkimusongelmina olivat millaisena esimiehet näkevät jaetun johtajuuden kokonaisuuden vanhustenhuollon case-organisaatioissa ja millaisia hyödyntämismahdollisuuksia ja haasteita jaetulla johtajuudella nähdään olevan. Empiirinen aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Litteroitu haastatteluaineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä teoriasidonnaisesti edeten.
Tutkimus osoittaa, että kohdeorganisaatioissa jaettu johtajuus kuvattiin tyypillisimmin työn jakona, ennalta määriteltynä ja kiinteänä. Jaetun johtajuuden hyödyntämiselle ja vastuun jakamiselle nähtiin riskinä kokonaisvastuun sirpaloituminen tai laajaa osallisuutta hyödynnettäessä päätyminen vaikeiden päätösten eteen monien vaihtoehtojen edessä. Vuorovaikutusta ja tiedonkulkua tehostamalla saataisiin organisaatiosta tehokkaampi tuntemalla paremmin toisten työ- ja vastuualueet. Vuorovaikutuksen parantumisen koettiin olevan henkilöstölle eduksi, jotta heitä voidaan johtaa paremmin, ei sen vuoksi että he voisivat johtaa toimintaa osaltaan. Yhteistyön, vuorovaikutuksen ja osallisuuden lisääntyminen koettiin kuitenkin tärkeänä ja organisaatiota ohjaavana toimintamallina jaetun johtajuuden hyödyntämisen tuovan lisäarvoa. Tutkimuksen perusteella case-organisaatiot eivät välttämättä ole valmiita jaetun johtajuuden hyödyntämiseen, vaikka juuri jaetun johtajuuden tekijöillä voitaisiin vaikuttaa henkilöstön sitoutumiseen organisaation kehittämiseksi. Ennen jaetun johtajuuden hyödyntämistä tulisi kuitenkin huolellisesti arvioida organisaation perimmäisiä arvoja ja tietokäsitystä, sillä ne vaikuttavat merkittävästi jaetun johtajuuden onnistumiseen.