BRÄNDI-IDENTITEETTIIN VAIKUTTAMINEN VISUAALISILLA ELEMENTEILLÄ VIDEOMARKKINOINNISSA
Durand, Mikael (2018-11-25)
BRÄNDI-IDENTITEETTIIN VAIKUTTAMINEN VISUAALISILLA ELEMENTEILLÄ VIDEOMARKKINOINNISSA
(25.11.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018112949464
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018112949464
Tiivistelmä
Videoiden kulutus on kasvanut internetin ja etenkin sosiaalisen median käytön yleistymisen yhteydessä. Videoiden kulutuksen kasvu on avannut ovia myös markkinoijille. Videot ovat audiovisuaalinen kokonaisuus, joten niiden visuaalisuus on keskeisessä asemassa. Visuaalista brändi-identiteettiä ei ole tutkittu videomarkkinoinnin kontekstissa vielä juurikaan. Tällä tutkimuksella pyritään täyttämään tätä aukkoa tutkimuskentässä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on analysoida, miten visuaalisilla elementeillä voidaan vaikuttaa brändi-identiteettiin videomarkkinoinnissa
Tämän tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin fokusryhmäkeskustelun avulla. Fokusryhmäkeskusteluun osallistui 5 nuorta opiskelijaa. Heitä kaikkia yhdisti nuoren iän lisäksi jokapäiväinen altistuminen erilaisille videoille. Keskustelussa käytetyt visuaaliset elementit oli jaettu tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen pohjalta väreihin, tunnuksiin ja typografiaan. Keskusteluun osallistujille näytettiin keskustelutilaisuudessa videoita, joissa aina vain yhtä visuaalista elementtiä oltiin muutettu. Videon katsomisen jälkeen heille esitettiin avoimia kysymyksiä videon herättämistä mielikuvista ja tunteista. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys taas oli muodostettu aikaisemmasta tutkimustiedosta.
Empiirisen analyysin ja aikaisemman tutkimustiedon perusteella voi todeta, että visuaalisilla elementeillä kyetään vaikuttamaan brändi-identiteettiin myös videoiden kontekstissa. Visuaalisten elementtien tulee kuitenkin olla yhtenäisiä ensinnäkin muun markkinointiviestinnän ja -strategian kanssa. Tämän lisäksi niiden tulee olla yhtenäisiä myös keskenään. Väreillä voidaan muokata videon herättämiä tunteita ja mielikuvia. Esimerkiksi kylmillä värisävyillä voidaan viestiä negatiivisista tunteista ja lämpimillä värisävyillä positiivista tunteista. Myös brändin näkyvillä tunnuksilla voidaan vaikuttaa videon herättämiin mielikuviin. Brändin näkyvä tunnus luo alustan, jonka pohjalta katsoja tulkitsee videota. Typografiassa taas kirjasintyypit yhdistetään hyvin voimakkaasti niihin konteksteihin, joissa niitä usein käytetään. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi usein sanomalehdissä käytetty kirjasintyyppi yhdistetään yleensä informaatioalaan ja tiedonvälitykseen.
Tämän tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin fokusryhmäkeskustelun avulla. Fokusryhmäkeskusteluun osallistui 5 nuorta opiskelijaa. Heitä kaikkia yhdisti nuoren iän lisäksi jokapäiväinen altistuminen erilaisille videoille. Keskustelussa käytetyt visuaaliset elementit oli jaettu tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen pohjalta väreihin, tunnuksiin ja typografiaan. Keskusteluun osallistujille näytettiin keskustelutilaisuudessa videoita, joissa aina vain yhtä visuaalista elementtiä oltiin muutettu. Videon katsomisen jälkeen heille esitettiin avoimia kysymyksiä videon herättämistä mielikuvista ja tunteista. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys taas oli muodostettu aikaisemmasta tutkimustiedosta.
Empiirisen analyysin ja aikaisemman tutkimustiedon perusteella voi todeta, että visuaalisilla elementeillä kyetään vaikuttamaan brändi-identiteettiin myös videoiden kontekstissa. Visuaalisten elementtien tulee kuitenkin olla yhtenäisiä ensinnäkin muun markkinointiviestinnän ja -strategian kanssa. Tämän lisäksi niiden tulee olla yhtenäisiä myös keskenään. Väreillä voidaan muokata videon herättämiä tunteita ja mielikuvia. Esimerkiksi kylmillä värisävyillä voidaan viestiä negatiivisista tunteista ja lämpimillä värisävyillä positiivista tunteista. Myös brändin näkyvillä tunnuksilla voidaan vaikuttaa videon herättämiin mielikuviin. Brändin näkyvä tunnus luo alustan, jonka pohjalta katsoja tulkitsee videota. Typografiassa taas kirjasintyypit yhdistetään hyvin voimakkaasti niihin konteksteihin, joissa niitä usein käytetään. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi usein sanomalehdissä käytetty kirjasintyyppi yhdistetään yleensä informaatioalaan ja tiedonvälitykseen.