Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä aineisto 
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (rajattu näkyvyys)
  • Näytä aineisto
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (rajattu näkyvyys)
  • Näytä aineisto
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Unimuna, halpuuttaa, selfie – Vuosien 2010–2015 sanapoimintojen sananmuodostus ja kategorisointi

Jortikka, Hannamari (2018-11-19)

Unimuna, halpuuttaa, selfie – Vuosien 2010–2015 sanapoimintojen sananmuodostus ja kategorisointi

Jortikka, Hannamari
(19.11.2018)
Katso/Avaa
Jortikka_Hannamari_opinnayte.pdf (620.4Kb)
Lataukset: 

Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018120750036
Tiivistelmä
Tämä tutkimus selvittää vuosien 2010–2015 sanapoimintojen sananmuodostusta ja semantiikkaa. Aineistona on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen keräämät sanapoiminnot, joissa on kunakin vuonna tärkeimmät mediassa esiintyneet uudet sanat. Yhteensä sanoja on 543 kappaletta. Tutkin, millä tavoilla uudissanoja muodostetaan ja minkälaisia merkityksiä niillä on. Merkityksiä tutkin jakamalla tarkoitteet erilaisiin kategorioihin semanttis-temaattisesti. Tutkimukseni kuuluu sanastontutkimuksen alaan, ja tärkeimpiä teoriataustojani ovat sananmuodostus ja leksikaalinen semantiikka. Tutkimusote on sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen: kvantitatiivista tietoa tuotan sananmuodostustavoista ja kvalitatiivista sanapoimintojen semantiikasta.

Ylivoimaisesti eniten uudissanoissa on substantiiveja. Uudissanoja muodostetaan kuten muitakin sanoja: yhdistämällä, johtamalla, lainaamalla, lyhentämällä ja merkityksiä muuttamalla. Yleisin tapa sanapoiminnoissa on yhdistäminen. Tavallisimmin yhdyssana on kaksiosainen, ja sen määriteosa on nominatiivissa, kuten sanassa esinetulostus. Nominatiivin jälkeen tyypillisimmin määriteosana ovat prefiksinkaltaiset epäitsenäiset elementit. Tällaisia prefiksinkaltaisia epäitsenäisiä elementtejä on esimerkiksi sanoissa varhaisteini ja seisomapöytä. Vasta kolmanneksi yleisin muoto on genetiivi, kuten sanassa lemmenlukko.

Yleisin substantiivijohdin on teonnimiä ja teon tuloksia kuvaava johdin -Us- (esim. postaus). Verbijohtimista tyypillisin on muuttamisjohdin -(t)tA. Suurimmaksi osaksi kyseisellä johtimella muodostetut verbit ovat supistumaverbejä, kuten verbi postata. Adjektiivijohdoksissa taas useimmiten on possessiivinen -(i)nen-johdin, kuten sanassa etuinen. Sitaattilainat tulevat yleensä englannin kielestä, mutta joitain yksittäisiä sanoja on tullut myös latinasta ja japanista, kuten sanat stevia ja emoji. Merkityksenmuutokset tapahtuvat tyypillisesti politiikan kielessä. Yleensä merkitykset muuttuvat konkreettisesta merkityksestä abstraktiksi: aiemmin kahden poljettavaa polkupyörää tarkoittanut tandem voi merkitä myös kahden ihmisen valta-asemaa politiikassa.

Sanat on jaoteltu kaiken kaikkiaan 21 kategoriaan. Eniten uutta sanastoa on tullut politiikka ja talous -kategoriaan ja toisiksi eniten media ja internet -kategoriaan. Muutama teema on sellainen, että ne ovat vaikuttaneet lähes kaikkiin kategorioihin jollain tapaa: ilmastonmuutos, talouden taantumat, sosiaalisen median kasvu ja teknologian kehitys.
Kokoelmat
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (rajattu näkyvyys) [4897]

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Tämä kokoelma

JulkaisuajatTekijätNimekkeetAsiasanatTiedekuntaLaitosOppiaineYhteisöt ja kokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste