Miksi ope ei flippaa? : Käänteisen opetuksen ja oppimisen haasteita
Kokko, Anu (2018-11-14)
Miksi ope ei flippaa? : Käänteisen opetuksen ja oppimisen haasteita
Kokko, Anu
(14.11.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018121150441
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018121150441
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan käänteistä oppimista ja opetusta, flippaamista, joka on viime vuosina kiinnostanut paljon niin käytännön opetustyötä tekeviä opettajia kuin tutkijoitakin. Käänteisen opetuksen perusajatus on se, että teoriaan tutustutaan kotona ja oppituntien yhteinen aika käytetään tiedon syventämiseen, soveltamiseen ja harjoitteluun. Käänteinen opetus ja laajempi kulttuurinen muutos – käänteinen oppiminen – mahdollistavat opiskelun yksilöllisyyden ja tarjoavat opettajalle mahdollisuuden tukea paremmin oppilaita heidän yksilöllisissä tarpeissaan.
Käänteinen oppiminen ja opetus tuntuu monilta osin vastaavan niihin muutostarpeisiin, joita yhteiskunta, muuttuva toimintaympäristö tai esimerkiksi uusi opetussuunnitelma koululle asettavat. Laajamittaista ja nopeaa siirtymistä flippaamiseen ei kuitenkaan vielä ole tapahtunut, ja tässä tutkimuksessa pohditaan miksi näin ei ole. Tutkimusaineistona käytetään verkkoaivoriihimenetelmällä kerättyä laadullista tekstiaineistoa, jota on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin teemoittelemalla. Aineistossa on 50 vastaajaa, jotka edustavat eri kouluasteiden opettajia ja muita tutkimuksen aiheesta kiinnostuneita.
Tuloksena havaittiin, että vastaajat toivovat tulevaisuuden koulun vastaavan samaan aikaan sekä yhteisöllisyyden että yksilöllisyyden vaatimuksiin. Vastaajien toiveissa siintävä tulevaisuuden koulu on avoin ja innostava: se mahdollistaa hyvän työ- ja oppimisympäristön niin opettajille kuin oppilaillekin. Käänteinen oppiminen ja opetus koetaan hyvänä ja kiinnostavana, mutta siihen siirtyminen ei välttämättä ole helppoa. Flippaamisen esteitä tunnistettiin niin opettajissa, oppilaissa, kodeissa ja vanhemmissa kuin resursseissakin. Merkittävimmät esteet liittyivät opettajiin ja oppilaisiin: verkkoaivoriihivastaajien mukaan keskeisiä ovat yhtäältä osaamiseen ja toisaalta asenteisiin liittyvät asiat. Käänteinen oppiminen ja opetus edellyttää oppilaiden kasvua vahvaan itseohjautuvuuteen ja kykyä oppia yhdessä muiden kanssa. Tämän kasvun (ja kasvatustyön) onnistuminen epäilyttää, mikä on merkittävä este käänteisen oppimisen ja opetuksen toteuttamiselle.
Sillä, millaisena oppiminen ylipäätään ja opettajan työnkuva erityisesti nähdään, on merkittävä vaikutus flippaamisen kaltaisten uusien toimintamallien omaksumiselle. Myös koko kouluyhteisön ja erityisesti johdon tuki on merkittävää. Uusien toimintamallien käyttöönotto on haasteellista, jos opettaja tekee sitä yksin. Yhteisopettajuuteen ja ylipäätään yhteistyöhön kannustaminen ja yhteistyön mahdollistaminen olisikin ensiarvoisen tärkeää, jotta yhä useampi opettaja osaisi ja uskaltaisi kehittää asiantuntijamaisesti omaa työtään.
Käänteinen oppiminen ja opetus tuntuu monilta osin vastaavan niihin muutostarpeisiin, joita yhteiskunta, muuttuva toimintaympäristö tai esimerkiksi uusi opetussuunnitelma koululle asettavat. Laajamittaista ja nopeaa siirtymistä flippaamiseen ei kuitenkaan vielä ole tapahtunut, ja tässä tutkimuksessa pohditaan miksi näin ei ole. Tutkimusaineistona käytetään verkkoaivoriihimenetelmällä kerättyä laadullista tekstiaineistoa, jota on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin teemoittelemalla. Aineistossa on 50 vastaajaa, jotka edustavat eri kouluasteiden opettajia ja muita tutkimuksen aiheesta kiinnostuneita.
Tuloksena havaittiin, että vastaajat toivovat tulevaisuuden koulun vastaavan samaan aikaan sekä yhteisöllisyyden että yksilöllisyyden vaatimuksiin. Vastaajien toiveissa siintävä tulevaisuuden koulu on avoin ja innostava: se mahdollistaa hyvän työ- ja oppimisympäristön niin opettajille kuin oppilaillekin. Käänteinen oppiminen ja opetus koetaan hyvänä ja kiinnostavana, mutta siihen siirtyminen ei välttämättä ole helppoa. Flippaamisen esteitä tunnistettiin niin opettajissa, oppilaissa, kodeissa ja vanhemmissa kuin resursseissakin. Merkittävimmät esteet liittyivät opettajiin ja oppilaisiin: verkkoaivoriihivastaajien mukaan keskeisiä ovat yhtäältä osaamiseen ja toisaalta asenteisiin liittyvät asiat. Käänteinen oppiminen ja opetus edellyttää oppilaiden kasvua vahvaan itseohjautuvuuteen ja kykyä oppia yhdessä muiden kanssa. Tämän kasvun (ja kasvatustyön) onnistuminen epäilyttää, mikä on merkittävä este käänteisen oppimisen ja opetuksen toteuttamiselle.
Sillä, millaisena oppiminen ylipäätään ja opettajan työnkuva erityisesti nähdään, on merkittävä vaikutus flippaamisen kaltaisten uusien toimintamallien omaksumiselle. Myös koko kouluyhteisön ja erityisesti johdon tuki on merkittävää. Uusien toimintamallien käyttöönotto on haasteellista, jos opettaja tekee sitä yksin. Yhteisopettajuuteen ja ylipäätään yhteistyöhön kannustaminen ja yhteistyön mahdollistaminen olisikin ensiarvoisen tärkeää, jotta yhä useampi opettaja osaisi ja uskaltaisi kehittää asiantuntijamaisesti omaa työtään.