Keskeneräiset : Toisen asteen ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen ja elämänkulku nuorten kertomana
Ketonen, Hannu (2018-11-19)
Keskeneräiset : Toisen asteen ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen ja elämänkulku nuorten kertomana
(19.11.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018121150432
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018121150432
Tiivistelmä
Tutkimukseni "Keskeneräiset” käsittelee koulutuksen keskeyttämistä toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Tutkimuksessa paikannettiin keskeyttämiseen liittyviä syitä ja keskeyttämisen jälkeistä elämänkulkua nuorten kertomana. Tutkimuksen tavoitteena oli toimia nuorten omana puheenvuorona keskeyttämiseen ja sen jälkeiseen elämänkulkuun liittyvissä tapahtumissa.
Tutkimuksen näkökulma on fenomenologinen, ja aineistoa analysoitiin sisäl-lönanalyysin ja lifeline – analyysin metodeilla. Aineisto koostui seitsemän sellaisen nuoren haastattelusta, jotka kaikki olivat keskeyttäneet toisen asteen ammatillisen koulutuksen vuosina 2002–2011. Tutkimustuloksissa kuvataan keskeytymisen syiden olevan moninaisia haasteita eri elämänalueilla. Haasteiden kumulatiivinen kehittyminen, johtaa kouluun kiinnittymättömyyteen ja valintojen vaikeuteen. Nuorten syykuvauksissa tämä tarkoittaa väärää alavalintaa ja motivaatio-ongelmia. Elämänkulun viitekehyksessä käännekohtana toimiva koulun keskeyttäminen ei tuonut ratkaisua ongelmiin välittömästi. Useilla nuorilla se johti syrjäytymistä edistävään kehitykseen ja ongelmien syvenemiseen. Elämä oli useiden vuosien ajan koulutuksen, työn ja työttömyyden vaihtelua. Myös ensimmäisen keskeyttämisen jälkeen uudelleen aloitetut koulutukset keskeytyivät usein. Vuosien kuluessa oman toimijuuden vahvistuessa ja ulkoisen ohjauksen sekä tuen avulla, nuoret kykenivät paremmin kiinnittymään koulutukseen ja työelämään. Merkityksellisiksi myönteistä elämänkulkua edistäviksi tekijöiksi nousivat kriiseistä suoriutuminen ja minäkuvan vahvistuminen sekä luottamuksellisen tuki- ja ohjaussuhteiden muodostuminen.
Tutkimuksen näkökulma on fenomenologinen, ja aineistoa analysoitiin sisäl-lönanalyysin ja lifeline – analyysin metodeilla. Aineisto koostui seitsemän sellaisen nuoren haastattelusta, jotka kaikki olivat keskeyttäneet toisen asteen ammatillisen koulutuksen vuosina 2002–2011. Tutkimustuloksissa kuvataan keskeytymisen syiden olevan moninaisia haasteita eri elämänalueilla. Haasteiden kumulatiivinen kehittyminen, johtaa kouluun kiinnittymättömyyteen ja valintojen vaikeuteen. Nuorten syykuvauksissa tämä tarkoittaa väärää alavalintaa ja motivaatio-ongelmia. Elämänkulun viitekehyksessä käännekohtana toimiva koulun keskeyttäminen ei tuonut ratkaisua ongelmiin välittömästi. Useilla nuorilla se johti syrjäytymistä edistävään kehitykseen ja ongelmien syvenemiseen. Elämä oli useiden vuosien ajan koulutuksen, työn ja työttömyyden vaihtelua. Myös ensimmäisen keskeyttämisen jälkeen uudelleen aloitetut koulutukset keskeytyivät usein. Vuosien kuluessa oman toimijuuden vahvistuessa ja ulkoisen ohjauksen sekä tuen avulla, nuoret kykenivät paremmin kiinnittymään koulutukseen ja työelämään. Merkityksellisiksi myönteistä elämänkulkua edistäviksi tekijöiksi nousivat kriiseistä suoriutuminen ja minäkuvan vahvistuminen sekä luottamuksellisen tuki- ja ohjaussuhteiden muodostuminen.