Toinen tasavalta ja vaaran vuodet : Sotienjälkeiset käsitteet suomalaisessa historiankirjoituksessa 1948–2018
Tarkkanen, Sanna (2018-11-06)
Toinen tasavalta ja vaaran vuodet : Sotienjälkeiset käsitteet suomalaisessa historiankirjoituksessa 1948–2018
(06.11.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018121150445
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018121150445
Tiivistelmä
Työssä tutkitaan Suomen jatkosodan jälkeen muodostunutta vasemmistomyönteistä toinen tasavalta ja oikeistolaista vaaran vuodet -käsitettä. Termit kuvaavat vuonna 1944 tapahtunutta yhteiskunnallista muutosta sotienjälkeisessä Suomessa. Käsitteitä tarkastellaan suomalaisessa historiankirjoituksessa vuosina 1948–2018. Metodologialtaan tutkielma on käsite- ja aatehistoriallinen sekä historiografinen eli historiankirjoituksen tutkimista tutkiva työ.
Historiankirjoitukset, jotka keskittyvät vaaran vuodet ja toinen tasavalta -käsitteisiin joko käsitehistoriaa avaten tai kulloisenkin vuosikymmenen ajankuvaa selittäen, katsotaan työn kannalta yhtä merkittäviksi lähteiksi. Historiankirjoitus-käsitteen alle kuuluu akateemisen historiantutkimuksen lisäksi myös muut menneisyyttä kuvaavat esitykset, kuten sanomalehdet.
Työ on tehty kiinnostuksesta sodan- ja rauhanajan rajapinnan ilmiöihin ja niiden ilmentymiin suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkielma kertoo toinen tasavalta ja vaaran vuodet -käsitteiden käsitehistoriaa 70 vuoden ajalta sekä lisäksi se avaa myös suomalaista historiantutkimuksen historiaa. Tutkielma osoittaa kuinka käsitteet voivat antaa suuren vallan ja painoarvon yhteiskunnassa. Yleiseksi haasteeksi historiantutkimuksessa huomataan käsitteiden käsitehistorian selittämättä jättäminen, jolloin kirjoittaja antaa lukijalle paljon valtaa ja vastuuta termien tulkintaan.
Toinen tasavalta ja vaaran vuodet -käsitteiden käytössä nähdään selkeää aaltoliikettä 70 vuoden aikana: toisen käsitteen ollessa käytössä, toista ei juuri käytetä. Tämä voidaan yhdistää kunakin aikakautena yhteiskunnassa vallalla oleviin ideologisiin asenteisiin. Toinen tasavalta -käsite henkilöityi 1960-luvun puolivälissä termiä käyttäneeseen presidentti Kekkoseen, johon käsite yhdistetään edelleen. Termi kiinnittyy etenkin suomettumisen aikakaudelle 1965–1970-luvun loppuun. Vaaran vuodet -käsite esiintyy akateemisessa historiantutkimuksessa toinen tasavalta -termiä kattavammin ja sitä on määritelty syvällisemmin. Tutkijat ovat esittäneet termille korvaavia vaihtoehtoja 1980-luvun puolivälistä lähtien: pelon vuodet, hirmuiset vuodet sekä pelon ja toivon vuodet. Tästä huolimatta vaaran vuodet -käsite elää muun muassa lukioiden historian oppikirjoissa ja akateemisessa historiantutkimuksessa vielä 2010-luvullakin.
Historiankirjoitukset, jotka keskittyvät vaaran vuodet ja toinen tasavalta -käsitteisiin joko käsitehistoriaa avaten tai kulloisenkin vuosikymmenen ajankuvaa selittäen, katsotaan työn kannalta yhtä merkittäviksi lähteiksi. Historiankirjoitus-käsitteen alle kuuluu akateemisen historiantutkimuksen lisäksi myös muut menneisyyttä kuvaavat esitykset, kuten sanomalehdet.
Työ on tehty kiinnostuksesta sodan- ja rauhanajan rajapinnan ilmiöihin ja niiden ilmentymiin suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkielma kertoo toinen tasavalta ja vaaran vuodet -käsitteiden käsitehistoriaa 70 vuoden ajalta sekä lisäksi se avaa myös suomalaista historiantutkimuksen historiaa. Tutkielma osoittaa kuinka käsitteet voivat antaa suuren vallan ja painoarvon yhteiskunnassa. Yleiseksi haasteeksi historiantutkimuksessa huomataan käsitteiden käsitehistorian selittämättä jättäminen, jolloin kirjoittaja antaa lukijalle paljon valtaa ja vastuuta termien tulkintaan.
Toinen tasavalta ja vaaran vuodet -käsitteiden käytössä nähdään selkeää aaltoliikettä 70 vuoden aikana: toisen käsitteen ollessa käytössä, toista ei juuri käytetä. Tämä voidaan yhdistää kunakin aikakautena yhteiskunnassa vallalla oleviin ideologisiin asenteisiin. Toinen tasavalta -käsite henkilöityi 1960-luvun puolivälissä termiä käyttäneeseen presidentti Kekkoseen, johon käsite yhdistetään edelleen. Termi kiinnittyy etenkin suomettumisen aikakaudelle 1965–1970-luvun loppuun. Vaaran vuodet -käsite esiintyy akateemisessa historiantutkimuksessa toinen tasavalta -termiä kattavammin ja sitä on määritelty syvällisemmin. Tutkijat ovat esittäneet termille korvaavia vaihtoehtoja 1980-luvun puolivälistä lähtien: pelon vuodet, hirmuiset vuodet sekä pelon ja toivon vuodet. Tästä huolimatta vaaran vuodet -käsite elää muun muassa lukioiden historian oppikirjoissa ja akateemisessa historiantutkimuksessa vielä 2010-luvullakin.