Hajaantunut arkisto : sodan vaikutukset Viipurin maakunta-arkiston kulttuuriomaisuuteen
Mäki, Jenni (2018-11-29)
Hajaantunut arkisto : sodan vaikutukset Viipurin maakunta-arkiston kulttuuriomaisuuteen
(29.11.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018121250573
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018121250573
Tiivistelmä
Viipurin maakunta-arkisto toimi Viipurissa vuosien 1934–1944 välillä. Sota-aika vaikutti arkiston toimintaan ja se joutui evakuoimaan aineistonsa talvi- ja jatkosodassa Neuvostoliiton sotajoukkojen tieltä. Asiakirjojen siirroista huolimatta tärkeitä aineistoja tuhoutui ja jäi luovutetulle alueelle. Ajan kuluessa Suomessa olevat Viipurin läänin asiakirjat saatiin kerättyä Mikkelin maakunta-arkistoon, mutta osa alueen aineistoista oli edelleen Neuvostoliitossa. Suomalaiset pääsivät tutkimaan selvinneitä aineistoja kunnolla vasta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.
Tutkielmassa käsittelen arkistolaitoksen suojelusuunnitelmia jo rauhan aikana ja miten se reagoi sodan uhkaan Viipurissa vuonna 1939. Tarkastelen evakuointeja ennen talvisotaa ja sen aikana, sekä sitä mitä aineistoa pidettiin tärkeänä pelastaa. Tämän jälkeen jatkosodassa Viipurin maakunta-arkisto pääsi takaisin Viipuriin, jossa se jatkoi toimintaansa. Arkiston asiakirjat oli kuitenkin evakuoitava uudestaan, kun Neuvostoliiton joukot alkoivat lähestyä Viipuria. Arkistonhoitajien toiminta on keskeisessä osassa, koska heidän päätöksensä muun muassa vaikuttivat siirtoihin. Tuhoutuneita asiakirjoja tarkastellessa on kysyttävä mikä tai kuka tuhosi niitä ja mistä syystä.
Tutkimus on ollut aineistokeskeinen ja olen käyttänyt teema-analyysia sen käsittelyyn. Aineistosta esillä olivat varsinkin arkistonhoitajien kokemukset Viipurin maakunta-arkiston toiminnasta sotavuosina. Arkistolaitoksen sisällä ei vielä rauhan aikana päästy yhteisymmärrykseen sopivasta suojelusuunnitelmasta, mutta jatkosodan aikaisista tapahtumista oli opittu enemmän. Kulttuuriperintöön liittyvät uhat toteutuivat eri tavoin arkiston asiakirjojen kohdalla, muun muassa niitä tuhottiin tarkoituksellisesti. Loppujen lopuksi sota vaikutti Viipurin maakunta-arkiston kulttuuriomaisuuteen hyvin pitkällä aikavälillä, koska Viipurin läänin aineistot saatiin samaan arkistoon vasta 1990-luvulla.
Tutkielmassa käsittelen arkistolaitoksen suojelusuunnitelmia jo rauhan aikana ja miten se reagoi sodan uhkaan Viipurissa vuonna 1939. Tarkastelen evakuointeja ennen talvisotaa ja sen aikana, sekä sitä mitä aineistoa pidettiin tärkeänä pelastaa. Tämän jälkeen jatkosodassa Viipurin maakunta-arkisto pääsi takaisin Viipuriin, jossa se jatkoi toimintaansa. Arkiston asiakirjat oli kuitenkin evakuoitava uudestaan, kun Neuvostoliiton joukot alkoivat lähestyä Viipuria. Arkistonhoitajien toiminta on keskeisessä osassa, koska heidän päätöksensä muun muassa vaikuttivat siirtoihin. Tuhoutuneita asiakirjoja tarkastellessa on kysyttävä mikä tai kuka tuhosi niitä ja mistä syystä.
Tutkimus on ollut aineistokeskeinen ja olen käyttänyt teema-analyysia sen käsittelyyn. Aineistosta esillä olivat varsinkin arkistonhoitajien kokemukset Viipurin maakunta-arkiston toiminnasta sotavuosina. Arkistolaitoksen sisällä ei vielä rauhan aikana päästy yhteisymmärrykseen sopivasta suojelusuunnitelmasta, mutta jatkosodan aikaisista tapahtumista oli opittu enemmän. Kulttuuriperintöön liittyvät uhat toteutuivat eri tavoin arkiston asiakirjojen kohdalla, muun muassa niitä tuhottiin tarkoituksellisesti. Loppujen lopuksi sota vaikutti Viipurin maakunta-arkiston kulttuuriomaisuuteen hyvin pitkällä aikavälillä, koska Viipurin läänin aineistot saatiin samaan arkistoon vasta 1990-luvulla.