Mä tiedän, että osahan sitä kyllä tekee : Etninen profilointi yksityisellä turvallisuusalalla

Abstract

Tutkielmassa tarkastelen etnistä profilointia yksityisellä turvallisuusalalla ja tutkimuskysymykset ovat: 1) Miten etnistä profilointia harjoitetaan yksityisellä turvallisuusalalla Suomessa? Keihin kontrollitoimia kohdistetaan ja millä perustein? 2) Miten yksityisellä turvallisuusalalla suhtaudutaan rodullistettuihin sekä etnisiin vähemmistöihin? Kuinka paljon asenteet ja stereotypiat vaikuttavat työhön? 3) Millä tavoin etninen profilointi on huomioitu koulutuksessa ja miten koulutus valmistaa kohtaamaan etniseen profilointiin liittyviä tilanteita? Tutkimusaineisto muodostuu järjestyksenvalvojan peruskurssilla tekemästäni havainnoinnista, opetusmateriaalista sekä yhteensä 12 järjestyksenvalvojalle ja vartijalle tehdystä puolistrukturoidusta teemahaastattelusta. Tutkimusmetodina käytetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Työn viitekehyksenä toimii etnistä profilointia käsittelevän aikaisempi tutkimustieto, leimaamisteoria sekä rodullistamisen käsite.

Etnisellä profiloinnilla (tai rodullistettu profilointi) tarkoitetaan sitä, että henkilö pysäytetään tai häneen kohdistetaan toimia joko yksinomaan tai pääasiallisesti hänen etnisen taustansa, ihonvärinsä tai uskontonsa perusteella (Euroopan unionin perusoikeusvirasto 2011). Aikaisemman tutkimustiedon mukaan etnisen profiloinnin ongelma paikantuu Suomessa hyvin vahvasti yksityiseen turvallisuusalaan (Keskinen et al. 2018). Etnistä profilointia on tähän mennessä tarkasteltu rodullistettujen etnisten vähemmistöjen sekä poliisin näkökulmasta. Yhteiskunnallisten epäkohtien ratkaisemiseksi on kuitenkin tärkeää kuunnella kaikkia ilmiöön liittyviä osapuolia tasapuolisesti.

Tutkimukseni perusteella väitän, että yksityisellä turvallisuusalalla esiintyy rodullistamista ja etnistä profilointia. Tutkimustuloksia voidaan tulkita leimaamisteorian (Becker 1991) valossa seuraavasti: kontrolli ei jakaudu satunnaisesti vaan kontrollin kohteeksi joutuneiden ryhmät ovat valikoituja, sillä yksityisellä turvallisuusalalla valvonta on kohdennettu tarkoituksella tiettyihin etnisiin ryhmiin. Yksityisellä turvallisuusalalla kontrollin kohteeksi joutuminen selittyy kohdehenkilön häiriköivän käyttäytymisen lisäksi tietyillä yksilötason tekijöillä (mm. kohdehenkilön oletettu etnisyys, ihonväri, pukeutuminen, puhuttu kieli), jotka lisäävät todennäköisyyttä joutua tiukemman tarkkailun kohteeksi. Haastatteluaineistossa esiin nousseita kohderyhmiä olivat Suomen romanit, afrikanafrikkalaiset sekä viro- ja venäläistaustaiset. Alalla esiintyvät leimaavat ja rodullistavat vaikuttavat etniseen profilointiin.

Johtopäätösten mukaan etninen profilointi on seurausta yksityisen turvallisuusalan työn yksilöllistymisestä sekä koulutuksen puutteellisesta sisällöstä. Vastuu oikeanlaisista toimintatavoista, kouluttautumisesta sekä työpaineiden purkamisesta on käytännössä työntekijöillä. Lähes kaikki haastateltavat olivat tyytymättömiä saamaansa koulutukseen ja totesivat, etteivät yksityisen turvallisuusalan koulutukset anna riittäviä valmiuksia työelämään. Koulutukset perustuvat liikaa lakitekstien yksityiskohtaiseen läpikäymiseen eikä koulutuksessa käsitellä tarpeeksi työelämää koskettavia teemoja tai siellä tarvittavia taitoja. Monet kaipasivat koulutuksiin enemmän käytännön vinkkejä, tapausesimerkkejä sekä asiakaspalvelutaitojen harjoittelemista. Etnistä profilointia, profilointia tai rasismia käsiteltiin koulutuksissa joko erittäin vähän tai ei ollenkaan. Lisäksi muutamat haastateltavat kertoivat koulutuksissa esiintyneen rodullistavaa ja leimaavaa puhetapaa tietyistä etnisistä vähemmistöistä, kuten esimerkiksi Suomen romaneista.