Health Improvement Profile© (HIP)–mittarin validointi vakavaa mielenterveyshäiriötä sairastavilla potilailla
Werkkala, Camilla (2018-11-21)
21.11.2018
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on:
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018121350706
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018121350706
Tiivistelmä
Vakavaa mielenterveyshäiriötä sairastavilla potilailla on usein merkittäviä elinikää lyhentäviä fyysisiä sairauksia. Psykiatrian palvelujärjestelmässä on tiedostettu tarve huomioida fyysistä terveydentilaa ja terveyskäyttäytymistä. Selkeät arviointimenetelmät ja -prosessit kuitenkin puuttuvat. Tutkimuksen tarkoituksena oli validoida Health Improvement Profile© (HIP)-mittari vakavaa mielenterveyshäiriötä sairastavilla potilailla. Tutkimuksella tuotettiin tietoa HIP-mittarin kysymysten selkeydestä ja tärkeydestä potilaiden ja hoitajien kokemana sekä HIP-mittarin käyttökelpoisuudesta potilaiden fyysisen terveydentilan arviointiin. Lisäksi tutkittiin millaiseksi HIP-mittari arvioi potilaiden fyysisen terveydentilan ja terveyskäyttäytymisen sekä eroavatko arviot eri sukupuolten välillä.
Tutkimuspaikkana oli kolme psykiatrista poliklinikkaa. Tutkimusasetelmana oli kuvaileva survey- tutkimus. Kaksoiskäännöksen jälkeen mittarin näennäisvaliditeettia arvioitiin asiantuntija-arvioinnilla. Hoitajat (n=5) ja potilaat (n=4) arvioivat mittarin kysymysten selkeyttä ja tärkeyttä neliportaisella Likertin asteikolla. Asiantuntija-arvioinnin perusteella mittarin muuttujille ja koko mittarille laskettiin luotettavuusindeksi (CVI). Esitestauksessa hoitajat suorittivat potilaiden (n= 47) fyysisen terveydentilan ja terveyskäyttäytymisen arvioinnin suomenkielisellä HIP-mittarilla. Esitestauksen aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Hoitajat kuvasivat HIP-mittarin kysymyksiä kohtuullisen selkeiksi (I-CVI 0,68) ja tärkeiksi (I-CVI 0,76) koko mittarin luotettavuusindeksiksi (S-CVI-Ave) muodostuessa 0,74. HIP-mittari osoittautui käyttökelpoiseksi arvioimaan koko esitestausaineistossa yhteensä 399 terveysongelmaa. Esitestausaineistossa 83,0 %:lla esiintyi terveydelle haitallisia BMI-arvoja ja suurentunutta vyötärönympärysmittaa. Aineistosta 48,9 % tupakoi ja 46,8 %:lla oli koholla veren rasva-ainepitoisuudet. Naisilla esiintyi enemmän terveysongelmaa BMI-arvoissa (92,6 % vs. 70,0 %, p=0,04) ja vyötärönympärysmitassa (96,3 % vs. 65,0 %, p=0,01). Tutkimus osoitti, että HIP-mittari on käyttökelpoinen työväline psykiatrian palvelujärjestelmään potilaiden fyysisen terveydentilan ja terveyskäyttäytymisen arviointiin sekä terveyden edistämiseen suositeltujen toimintojen avulla.
Tutkimuspaikkana oli kolme psykiatrista poliklinikkaa. Tutkimusasetelmana oli kuvaileva survey- tutkimus. Kaksoiskäännöksen jälkeen mittarin näennäisvaliditeettia arvioitiin asiantuntija-arvioinnilla. Hoitajat (n=5) ja potilaat (n=4) arvioivat mittarin kysymysten selkeyttä ja tärkeyttä neliportaisella Likertin asteikolla. Asiantuntija-arvioinnin perusteella mittarin muuttujille ja koko mittarille laskettiin luotettavuusindeksi (CVI). Esitestauksessa hoitajat suorittivat potilaiden (n= 47) fyysisen terveydentilan ja terveyskäyttäytymisen arvioinnin suomenkielisellä HIP-mittarilla. Esitestauksen aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Hoitajat kuvasivat HIP-mittarin kysymyksiä kohtuullisen selkeiksi (I-CVI 0,68) ja tärkeiksi (I-CVI 0,76) koko mittarin luotettavuusindeksiksi (S-CVI-Ave) muodostuessa 0,74. HIP-mittari osoittautui käyttökelpoiseksi arvioimaan koko esitestausaineistossa yhteensä 399 terveysongelmaa. Esitestausaineistossa 83,0 %:lla esiintyi terveydelle haitallisia BMI-arvoja ja suurentunutta vyötärönympärysmittaa. Aineistosta 48,9 % tupakoi ja 46,8 %:lla oli koholla veren rasva-ainepitoisuudet. Naisilla esiintyi enemmän terveysongelmaa BMI-arvoissa (92,6 % vs. 70,0 %, p=0,04) ja vyötärönympärysmitassa (96,3 % vs. 65,0 %, p=0,01). Tutkimus osoitti, että HIP-mittari on käyttökelpoinen työväline psykiatrian palvelujärjestelmään potilaiden fyysisen terveydentilan ja terveyskäyttäytymisen arviointiin sekä terveyden edistämiseen suositeltujen toimintojen avulla.