Health Improvement Profile© (HIP)–mittarin validointi vakavaa mielenterveyshäiriötä sairastavilla potilailla
Werkkala, Camilla (2018-11-21)
Health Improvement Profile© (HIP)–mittarin validointi vakavaa mielenterveyshäiriötä sairastavilla potilailla
Werkkala, Camilla
(21.11.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018121350706
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018121350706
Tiivistelmä
Vakavaa mielenterveyshäiriötä sairastavilla potilailla on usein merkittäviä elinikää lyhentäviä fyysisiä sairauksia. Psykiatrian palvelujärjestelmässä on tiedostettu tarve huomioida fyysistä terveydentilaa ja terveyskäyttäytymistä. Selkeät arviointimenetelmät ja -prosessit kuitenkin puuttuvat. Tutkimuksen tarkoituksena oli validoida Health Improvement Profile© (HIP)-mittari vakavaa mielenterveyshäiriötä sairastavilla potilailla. Tutkimuksella tuotettiin tietoa HIP-mittarin kysymysten selkeydestä ja tärkeydestä potilaiden ja hoitajien kokemana sekä HIP-mittarin käyttökelpoisuudesta potilaiden fyysisen terveydentilan arviointiin. Lisäksi tutkittiin millaiseksi HIP-mittari arvioi potilaiden fyysisen terveydentilan ja terveyskäyttäytymisen sekä eroavatko arviot eri sukupuolten välillä.
Tutkimuspaikkana oli kolme psykiatrista poliklinikkaa. Tutkimusasetelmana oli kuvaileva survey- tutkimus. Kaksoiskäännöksen jälkeen mittarin näennäisvaliditeettia arvioitiin asiantuntija-arvioinnilla. Hoitajat (n=5) ja potilaat (n=4) arvioivat mittarin kysymysten selkeyttä ja tärkeyttä neliportaisella Likertin asteikolla. Asiantuntija-arvioinnin perusteella mittarin muuttujille ja koko mittarille laskettiin luotettavuusindeksi (CVI). Esitestauksessa hoitajat suorittivat potilaiden (n= 47) fyysisen terveydentilan ja terveyskäyttäytymisen arvioinnin suomenkielisellä HIP-mittarilla. Esitestauksen aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Hoitajat kuvasivat HIP-mittarin kysymyksiä kohtuullisen selkeiksi (I-CVI 0,68) ja tärkeiksi (I-CVI 0,76) koko mittarin luotettavuusindeksiksi (S-CVI-Ave) muodostuessa 0,74. HIP-mittari osoittautui käyttökelpoiseksi arvioimaan koko esitestausaineistossa yhteensä 399 terveysongelmaa. Esitestausaineistossa 83,0 %:lla esiintyi terveydelle haitallisia BMI-arvoja ja suurentunutta vyötärönympärysmittaa. Aineistosta 48,9 % tupakoi ja 46,8 %:lla oli koholla veren rasva-ainepitoisuudet. Naisilla esiintyi enemmän terveysongelmaa BMI-arvoissa (92,6 % vs. 70,0 %, p=0,04) ja vyötärönympärysmitassa (96,3 % vs. 65,0 %, p=0,01). Tutkimus osoitti, että HIP-mittari on käyttökelpoinen työväline psykiatrian palvelujärjestelmään potilaiden fyysisen terveydentilan ja terveyskäyttäytymisen arviointiin sekä terveyden edistämiseen suositeltujen toimintojen avulla.
Tutkimuspaikkana oli kolme psykiatrista poliklinikkaa. Tutkimusasetelmana oli kuvaileva survey- tutkimus. Kaksoiskäännöksen jälkeen mittarin näennäisvaliditeettia arvioitiin asiantuntija-arvioinnilla. Hoitajat (n=5) ja potilaat (n=4) arvioivat mittarin kysymysten selkeyttä ja tärkeyttä neliportaisella Likertin asteikolla. Asiantuntija-arvioinnin perusteella mittarin muuttujille ja koko mittarille laskettiin luotettavuusindeksi (CVI). Esitestauksessa hoitajat suorittivat potilaiden (n= 47) fyysisen terveydentilan ja terveyskäyttäytymisen arvioinnin suomenkielisellä HIP-mittarilla. Esitestauksen aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Hoitajat kuvasivat HIP-mittarin kysymyksiä kohtuullisen selkeiksi (I-CVI 0,68) ja tärkeiksi (I-CVI 0,76) koko mittarin luotettavuusindeksiksi (S-CVI-Ave) muodostuessa 0,74. HIP-mittari osoittautui käyttökelpoiseksi arvioimaan koko esitestausaineistossa yhteensä 399 terveysongelmaa. Esitestausaineistossa 83,0 %:lla esiintyi terveydelle haitallisia BMI-arvoja ja suurentunutta vyötärönympärysmittaa. Aineistosta 48,9 % tupakoi ja 46,8 %:lla oli koholla veren rasva-ainepitoisuudet. Naisilla esiintyi enemmän terveysongelmaa BMI-arvoissa (92,6 % vs. 70,0 %, p=0,04) ja vyötärönympärysmitassa (96,3 % vs. 65,0 %, p=0,01). Tutkimus osoitti, että HIP-mittari on käyttökelpoinen työväline psykiatrian palvelujärjestelmään potilaiden fyysisen terveydentilan ja terveyskäyttäytymisen arviointiin sekä terveyden edistämiseen suositeltujen toimintojen avulla.