TÖRKEÄN HENKEEN TAI TERVEYTEEN KOHDISTUVAN RIKOKSEN VALMISTELUN TARKOITUSTUNNUSMERKIN ARVIOINTIA
Juhola, Anne (2018-12-04)
TÖRKEÄN HENKEEN TAI TERVEYTEEN KOHDISTUVAN RIKOKSEN VALMISTELUN TARKOITUSTUNNUSMERKIN ARVIOINTIA
(04.12.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018121350707
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018121350707
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen aiheena on törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelu ja siihen liittyvän oikeuskäytännön arviointi ja analysointi. Rangaistava valmistelurikos edellyttää, että tekijä tekee säännöksen tekotapatunnusmerkin mukaisen teon tapon, murhan, surman tai törkeän pahoinpitelyn tekemistä varten. Valmisteluteolla luodaan edellytyksiä mainittujen rikosten myöhemmälle toteuttamiselle.
Valmistelurikoksen keskeinen elementti on valmisteluteon tekeminen henkirikoksen tai törkeän pahoinpitelyn tekemistä varten. Siten rikoksen arvioinnissa korostuu etenkin subjektiiviset edellytykset, kuten tekijän tiedot ja tarkoitukset omasta toiminnastaan. Tutkimuksen keskeinen tavoite on esitellä tekijän tarkoitusta koskevia edellytyksiä valmistelurikoksessa ja tutkia, miten nämä edellytykset ovat havaittavissa oikeuskäytännössä. Lisäksi työssä on arvioitu valmistelurikoksen tuomitsemiskynnystä.
Tutkimuksen alkuosassa selvitän törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelun tunnusmerkistöä koskevaa rikossäännöstä lainkohdan ja sitä tukevan hallituksen esityksen sekä asiasta kirjoitetun oikeuskirjallisuuden perusteella. Tutkimuksen toinen osa koostuu asiaa koskevien oikeustapausten analysoinnista. Törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta on annettu yksi korkeimman oikeuden tuomio ja lisäksi kahdeksan hovioikeuksien ratkaisua. Nämä tuomiot muodostavat keskeisen tutkimusmateriaalin arvioitaessa tarkoitustunnusmerkin toteutumista, sen edellyttämää näyttöä sekä tuomitsemiskynnystä.
Oikeuskäytäntöä tutkielman aiheesta on kertynyt vielä kohtalaisen vähän. Tapauksissa tunnusmerkistön täyttäneet tekotavat ovat vaihdelleet varsin paljon, eikä siten yhtenäistä tulkintalinjaa voida vielä todeta olevan olemassa. Toisaalta muodostunut oikeuskäytäntö kattaa lähes kaikki säännöksen valmistelutoimia koskevat tekotapatunnusmerkit. Tämä kuvastaa osaltaan sitä, että laadittu säännös on onnistunut ja tarpeellinen. Oikeuskäytännön perusteella on kuitenkin olemassa riski siitä, että rangaistuksi joutuu ajattelematon henkilö. Tekijän subjektiivisen tarkoituksen on oltava pykälässä mainittujen rikosten tekeminen ja tämä tarkoitus on kyettävä kiinnittämään ulkoisesti havaittaviin seikkoihin. Pelkkä valmius tarpeen tullen tehdä mainittu rikos ei näin ollen ole riittävää.
Valmistelurikoksen keskeinen elementti on valmisteluteon tekeminen henkirikoksen tai törkeän pahoinpitelyn tekemistä varten. Siten rikoksen arvioinnissa korostuu etenkin subjektiiviset edellytykset, kuten tekijän tiedot ja tarkoitukset omasta toiminnastaan. Tutkimuksen keskeinen tavoite on esitellä tekijän tarkoitusta koskevia edellytyksiä valmistelurikoksessa ja tutkia, miten nämä edellytykset ovat havaittavissa oikeuskäytännössä. Lisäksi työssä on arvioitu valmistelurikoksen tuomitsemiskynnystä.
Tutkimuksen alkuosassa selvitän törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelun tunnusmerkistöä koskevaa rikossäännöstä lainkohdan ja sitä tukevan hallituksen esityksen sekä asiasta kirjoitetun oikeuskirjallisuuden perusteella. Tutkimuksen toinen osa koostuu asiaa koskevien oikeustapausten analysoinnista. Törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta on annettu yksi korkeimman oikeuden tuomio ja lisäksi kahdeksan hovioikeuksien ratkaisua. Nämä tuomiot muodostavat keskeisen tutkimusmateriaalin arvioitaessa tarkoitustunnusmerkin toteutumista, sen edellyttämää näyttöä sekä tuomitsemiskynnystä.
Oikeuskäytäntöä tutkielman aiheesta on kertynyt vielä kohtalaisen vähän. Tapauksissa tunnusmerkistön täyttäneet tekotavat ovat vaihdelleet varsin paljon, eikä siten yhtenäistä tulkintalinjaa voida vielä todeta olevan olemassa. Toisaalta muodostunut oikeuskäytäntö kattaa lähes kaikki säännöksen valmistelutoimia koskevat tekotapatunnusmerkit. Tämä kuvastaa osaltaan sitä, että laadittu säännös on onnistunut ja tarpeellinen. Oikeuskäytännön perusteella on kuitenkin olemassa riski siitä, että rangaistuksi joutuu ajattelematon henkilö. Tekijän subjektiivisen tarkoituksen on oltava pykälässä mainittujen rikosten tekeminen ja tämä tarkoitus on kyettävä kiinnittämään ulkoisesti havaittaviin seikkoihin. Pelkkä valmius tarpeen tullen tehdä mainittu rikos ei näin ollen ole riittävää.