Pankkirahan käyttö vakuutena asuinhuoneiston vuokrauksessa
Vaara, Nelli (2018-12-10)
Pankkirahan käyttö vakuutena asuinhuoneiston vuokrauksessa
(10.12.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018121450886
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018121450886
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on pankkirahan käyttäminen asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 8 §:n mukaisena vakuutena. Vuokrauskäytännössä on tyypillistä, että vuokranantaja pyytää vuokralaiselta vakuuden ja vakuutena käytetään tyypillisesti rahaa. Käteisen rahan eli laillisten maksuvälineiden käyttäminen ei kuitenkaan ole nyky-yhteiskunnassa olennaisessa osassa, vaan valtaosa maksuista suoritetaan pankkirahalla. Tutkielman kohteena on kaksi erilaista tapaa antaa vakuus: tilimaksu vuokranantajan tilille tai vuokralaisen nimissä olevan tilin panttaus.
Tutkielman metodi on oikeusdogmaattinen. Tarkoituksena on antaa systemaattinen kokonaiskuva siitä, miten panttioikeus perustetaan ja miten nämä kaksi eri panttaustapaa saavat suojaa sekä sopimusosapuolten välillä kuin ulkopuolistakin vastaan. Voimassa olevan oikeuden säännökset systematisoidaan panttioikeuden tarkastelussa käytettyyn elinkaarimalliin, jossa panttioikeus jaetaan ajallisesti kolmeen vaiheeseen eli perustamis-, odotus- ja selvitysvaiheeseen. Säännösten systematisointi on olennaista, koska pankkirahan panttauksen kannalta olennaiset säännökset ovat hajanaisesti eri lainsäädännöissä. Olennaisena osana on myös näiden kahden vakuusmuodon vertailu keskenään. Vertailun tarkoituksena on pohtia, voidaanko jompaakumpaa vakuustyypeistä pitää tehokkaampana panttina.
Tutkielman perusteella huomataan kahden käsiteltävän vakuuskeinon eroavan toisistaan usealla tavalla. Riippuen siitä, valitseeko vuokranantajan vai vuokralaisen näkökulman, molempien omat edut ajavat valitsemaan erilaisen vakuuden. Molemmat keinot saavat suojaa, mutta vuokranantajan tilille annettava vakuus vaatii erityistä luottamussuhdetta osapuolten välillä. Vakuuden maksaminen vuokranantajan tilille on taas vuokranantajan kannalta helpompi vaihtoehto varojen helpon käytettävyyden takia. Vuokralaisen kannalta parempana vaihtoehtona voidaan pitää tämän omissa nimissä avattua sulkutiliä, jolloin vuokranantajan mahdollisuus varojen käyttöön odotusvaiheessa ei ole lainkaan mahdollista. Pankkitilin panttauksella voidaan kuitenkin saada kokonaisuutena suoraviivaisemmin suojaa sivullista vastaan. Sulkutilin muodostamisen jälkeen osapuolille asetetuista velvollisuuksista huolimatta osapuolilta ei käytännössä vaadita toimenpiteitä.
Tutkielman metodi on oikeusdogmaattinen. Tarkoituksena on antaa systemaattinen kokonaiskuva siitä, miten panttioikeus perustetaan ja miten nämä kaksi eri panttaustapaa saavat suojaa sekä sopimusosapuolten välillä kuin ulkopuolistakin vastaan. Voimassa olevan oikeuden säännökset systematisoidaan panttioikeuden tarkastelussa käytettyyn elinkaarimalliin, jossa panttioikeus jaetaan ajallisesti kolmeen vaiheeseen eli perustamis-, odotus- ja selvitysvaiheeseen. Säännösten systematisointi on olennaista, koska pankkirahan panttauksen kannalta olennaiset säännökset ovat hajanaisesti eri lainsäädännöissä. Olennaisena osana on myös näiden kahden vakuusmuodon vertailu keskenään. Vertailun tarkoituksena on pohtia, voidaanko jompaakumpaa vakuustyypeistä pitää tehokkaampana panttina.
Tutkielman perusteella huomataan kahden käsiteltävän vakuuskeinon eroavan toisistaan usealla tavalla. Riippuen siitä, valitseeko vuokranantajan vai vuokralaisen näkökulman, molempien omat edut ajavat valitsemaan erilaisen vakuuden. Molemmat keinot saavat suojaa, mutta vuokranantajan tilille annettava vakuus vaatii erityistä luottamussuhdetta osapuolten välillä. Vakuuden maksaminen vuokranantajan tilille on taas vuokranantajan kannalta helpompi vaihtoehto varojen helpon käytettävyyden takia. Vuokralaisen kannalta parempana vaihtoehtona voidaan pitää tämän omissa nimissä avattua sulkutiliä, jolloin vuokranantajan mahdollisuus varojen käyttöön odotusvaiheessa ei ole lainkaan mahdollista. Pankkitilin panttauksella voidaan kuitenkin saada kokonaisuutena suoraviivaisemmin suojaa sivullista vastaan. Sulkutilin muodostamisen jälkeen osapuolille asetetuista velvollisuuksista huolimatta osapuolilta ei käytännössä vaadita toimenpiteitä.