Proseduraalisen muistin toiminnan heikkous kielellisten vaikeuksien taustatekijänä
Nurmi, Lotta-Sofia; McConchie, Taina (2018-10-17)
Proseduraalisen muistin toiminnan heikkous kielellisten vaikeuksien taustatekijänä
(17.10.2018)
Lataukset:
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018121851196
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018121851196
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää proseduraalisen muistin toiminnan roolia sekä ohimenevien että pysyvien kielellisten vaikeuksien taustalla. Tutkielman teoreettisena lähtökohtana toimi proseduraalisen muistin hypoteesi (Ullman & Pierpont, 2005), joka pyrkii selittämään kielellisessä erityisvaikeudessa (SLI) esiintyviä kielellisiä vaikeuksia proseduraalisen muistin heikkoudella. Proseduraalisen muistin heikkous saattaisi olla myös kielen kehityksen viiveen taustalla, koska sekä SLI:ssä että kielen kehityksen viiveessä vaikeudet ovat kielellisiä ja osalla lapsista kielen kehityksen viive voi edeltää SLI:tä. Proseduraalisen muistin toiminnan roolia ei ole kuitenkaan tutkittu lapsilla, joilla on kielen kehityksen viive (late talker, LT). Tutkielman hypoteesina oli, että proseduraalisen muistin toiminnassa olisi havaittavissa jatkumo, jossa SLI-lasten proseduraalisen muistin toiminta poikkeaa tyypillisesti kehittyneiden (TK) lasten proseduraalisen muistin toiminnasta LT-lapsia enemmän.
Tutkittavat lapset valikoituivat tutkielman aineistoon NeuroTalk-tutkimusprojektista. TK-ryhmään valikoitui kahdeksan (n = 8), LT-ryhmään kahdeksan (n = 8) ja LT+SLIryhmään seitsemän (n = 7) lasta. Proseduraalisen muistin toiminnan eri osa-alueita tutkittiin SRT-, dowel-, suun motoriset sarjat - ja sorminaputustehtävällä.
Dowel-tehtävässä kummatkin LT-taustaiset ryhmät suoriutuivat TK-ryhmää tilastollisesti merkitsevästi heikommin. Muissa tehtävissä ryhmien suoriutumisen kesken ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja. Tulokset eivät täysin tue hypoteesia proseduraalisen muistin toiminnan jatkumosta. LT-taustaisten lasten motorinen suunnittelu vaikuttaa kuitenkin olevan tyypillistä heikompaa. Suunnittelun vaikeuden pitäisi kuitenkin olla luonteeltaan kognitiivista, ei pelkästään motoriikkaan rajoittunutta, jotta se voisi selittää LT-taustaisten lasten kielelliset vaikeudet. On siis mahdollista, että ohimenevienkin kielellisten vaikeuksien taustalla saattaa olla kouluikään asti pysyvä kognitiivisen suunnittelun heikkous. Suunnittelun heikkous ei kuitenkaan yksinään riitä selittämään kielellisten vaikeuksien pysyvyyttä, koska sitä oli havaittavissa molemmilla LT-taustaisilla ryhmillä.
Tutkittavat lapset valikoituivat tutkielman aineistoon NeuroTalk-tutkimusprojektista. TK-ryhmään valikoitui kahdeksan (n = 8), LT-ryhmään kahdeksan (n = 8) ja LT+SLIryhmään seitsemän (n = 7) lasta. Proseduraalisen muistin toiminnan eri osa-alueita tutkittiin SRT-, dowel-, suun motoriset sarjat - ja sorminaputustehtävällä.
Dowel-tehtävässä kummatkin LT-taustaiset ryhmät suoriutuivat TK-ryhmää tilastollisesti merkitsevästi heikommin. Muissa tehtävissä ryhmien suoriutumisen kesken ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja. Tulokset eivät täysin tue hypoteesia proseduraalisen muistin toiminnan jatkumosta. LT-taustaisten lasten motorinen suunnittelu vaikuttaa kuitenkin olevan tyypillistä heikompaa. Suunnittelun vaikeuden pitäisi kuitenkin olla luonteeltaan kognitiivista, ei pelkästään motoriikkaan rajoittunutta, jotta se voisi selittää LT-taustaisten lasten kielelliset vaikeudet. On siis mahdollista, että ohimenevienkin kielellisten vaikeuksien taustalla saattaa olla kouluikään asti pysyvä kognitiivisen suunnittelun heikkous. Suunnittelun heikkous ei kuitenkaan yksinään riitä selittämään kielellisten vaikeuksien pysyvyyttä, koska sitä oli havaittavissa molemmilla LT-taustaisilla ryhmillä.