Kieli, valta, toiseus : Identiteetin narratiivinen rakentuminen Kazuo Ishiguron romaanissa Never Let Me Go
Outinen, Miia (2018-12-11)
11.12.2018
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on:
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018121851214
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018121851214
Tiivistelmä
Nobel-palkitun (2017) Kazuo Ishiguron romaani Never Let Me Go (2005) käsittelee ky-symyksiä subjektiudesta ja ihmisyydestä tieteiskirjallisuuden elementtejä hyödyntäen. Kathy H. -nimisen kertojan kasvutarina Hailshamin sisäoppilaitoksesta elinluovutusprosessissa olevien kloonien hoitajaksi osoittaa, miten vahvasti kieli ja valta linkittyvät toisiinsa ja miten tämä kytkös vaikuttaa siihen, miten päähenkilön minuus rakentuu kerronnan kautta yhteiskunnassa toiseutettuna, ei-ihmisenä.
Tässä pro gradu -tutkielmassa keskityn tutkimaan romaanin minäkertojan kerrontaa ja kieltä sekä sitä, miten kertojan identiteetti rakentuu kertomuksen prosessissa. Osoitan, miten kieltä muokkaamalla voidaan vaikuttaa käsitykseen oikeasta ja väärästä sekä yhteiskunnassa että yksilötasolla. Tutkin myös, miten valta ja kontrolli vaikuttavat siihen kieleen ja niihin kokemuksiin, joiden pohjalta päähenkilön kertomus ja identiteetti rakentuvat. Tutkimuksessani osoitan, että nämä kielen ja vallan aspektit kulminoituvat yhteiskunnassa sorron mahdollistajiksi ja luovat tilanteen, jossa päähenkilölle ja muille klooneille ei ole mahdollista ilmaista tai ymmärtää omaa haluaan murtautua pois heitä sortavasta järjestelmästä. Näytän myös, mitä tämä kertomus voi osoittaa lukijalle tämän omasta maailmasta ja että Ishiguron romaanin kertomus on myös yhteiskunnallinen kannanotto.
Läpi tutkielman hyödynnän narratiivisen identiteetin teoriaa, jonka käsittelyn pohjaan erityisesti Paul Ricoeurin ja Hanna Meretojan teoksiin. Tuon narratiivisen identiteetin teorian lisäksi tutkimukseeni kielen ja vallan teoriaa erityisesti Michel Foucault’ilta, Miranda Frickeriltä ja Judith Butlerilta. Huomioin myös tutkimuksessani Ishiguron romaania aiemmin käsitelleitä tieteellisistä artikkeleista eri kirjoittajilta ja pyrin näin jatkamaan teoksesta käytävää kirjallisuustieteellistä keskustelua.
Tässä pro gradu -tutkielmassa keskityn tutkimaan romaanin minäkertojan kerrontaa ja kieltä sekä sitä, miten kertojan identiteetti rakentuu kertomuksen prosessissa. Osoitan, miten kieltä muokkaamalla voidaan vaikuttaa käsitykseen oikeasta ja väärästä sekä yhteiskunnassa että yksilötasolla. Tutkin myös, miten valta ja kontrolli vaikuttavat siihen kieleen ja niihin kokemuksiin, joiden pohjalta päähenkilön kertomus ja identiteetti rakentuvat. Tutkimuksessani osoitan, että nämä kielen ja vallan aspektit kulminoituvat yhteiskunnassa sorron mahdollistajiksi ja luovat tilanteen, jossa päähenkilölle ja muille klooneille ei ole mahdollista ilmaista tai ymmärtää omaa haluaan murtautua pois heitä sortavasta järjestelmästä. Näytän myös, mitä tämä kertomus voi osoittaa lukijalle tämän omasta maailmasta ja että Ishiguron romaanin kertomus on myös yhteiskunnallinen kannanotto.
Läpi tutkielman hyödynnän narratiivisen identiteetin teoriaa, jonka käsittelyn pohjaan erityisesti Paul Ricoeurin ja Hanna Meretojan teoksiin. Tuon narratiivisen identiteetin teorian lisäksi tutkimukseeni kielen ja vallan teoriaa erityisesti Michel Foucault’ilta, Miranda Frickeriltä ja Judith Butlerilta. Huomioin myös tutkimuksessani Ishiguron romaania aiemmin käsitelleitä tieteellisistä artikkeleista eri kirjoittajilta ja pyrin näin jatkamaan teoksesta käytävää kirjallisuustieteellistä keskustelua.