Tapaturmavakuutuslainsäädännön historia vuodesta 1895 : Vaarallisten töiden varalta kaikkien työntekijöiden turvaksi
Juujärvi, Anniina (2018-12-05)
Tapaturmavakuutuslainsäädännön historia vuodesta 1895 : Vaarallisten töiden varalta kaikkien työntekijöiden turvaksi
(05.12.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201901081668
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201901081668
Tiivistelmä
Työnantajalla on ollut lakisääteinen velvollisuus vakuuttaa työntekijänsä työtapaturmien varalta jo vuodesta 1895 alkaen. Työntekijöiden turvan tilaa säätelevä lainsäädäntö on muuttanut muotoaan vuosien saatossa useita kertoja.
Tutkimus tarkastelee tapaturmavakuutuslainsäädännön muutoksia ensimmäisen lain säätämisestä tähän päivään. Tapaturmavakuuttaminen on kokenut vuonna 1895 säädetyn ensimmäisen lain säätämisen jälkeen viisi kokonaisuudistusta vuosina 1917, 1925, 1935, 1948 ja 2015. Tutkimus selvittää tapaturmavakuuttamisen kehitystä ja niitä seikkoja, jotka ovat vaikuttaneet lainsäädännön muutoksiin. Tutkimuksen kohteena ovat yksilön oikeuksia säätelevät osatekijät: vakuutuksen henkilöllinen soveltamisala, korvattavat olosuhteet, korvauslajien pääpiirteet sekä työnantajan ja vakuutuslaitoksen korvausvastuun jakautuminen kulloisenkin lain soveltamisaikaan.
Lain alkuperäinen tarkoitus oli vakuuttaa vain erikseen määritellyt vaarallisimmat työt, mutta laajentui myöhemmin kattamaan kaikki ruumiillisiksi katsotut työt. Loppujen lopuksi vuonna 1948 lain henkilöllinen soveltamisala laajentui kaikkiin työntekijöihin ammattiryhmästä riippumatta. Lakisääteisen vakuutuksen tarkoitus oli turvata työntekijät töiden aiheuttamalta lisääntyneeltä riskiltä, joten työssä sattuneet tapaturmat säädettiin korvauksen piiriin. Korvattavia olosuhteita laajennettiin ja täsmennettiin laki lailta vastaamaan muuttuvan työelämän olosuhteita. Korvauslajit ja -määrät säädettiin alun perin sille tasolle, että ne kattoivat vain vähäisimmät elintarpeet. Korvauslajeja kuitenkin lisättiin ja korvausmääriä korotettiin kokonaisuudistusten ja osauudistusten yhteydessä, jolloin vakuutuksen kattavuus laajeni.
Työntekijöiden turvan taso on kasvanut jokaisen kokonaisuudistuksen myötä. Alun perin suppea laki henkilölliseltä soveltamisalaltaan ja korvauksiltaan on laajentunut kattavammaksi turvaamaan kaikki työntekijät työtapaturmien varalta.
Tutkimus tarkastelee tapaturmavakuutuslainsäädännön muutoksia ensimmäisen lain säätämisestä tähän päivään. Tapaturmavakuuttaminen on kokenut vuonna 1895 säädetyn ensimmäisen lain säätämisen jälkeen viisi kokonaisuudistusta vuosina 1917, 1925, 1935, 1948 ja 2015. Tutkimus selvittää tapaturmavakuuttamisen kehitystä ja niitä seikkoja, jotka ovat vaikuttaneet lainsäädännön muutoksiin. Tutkimuksen kohteena ovat yksilön oikeuksia säätelevät osatekijät: vakuutuksen henkilöllinen soveltamisala, korvattavat olosuhteet, korvauslajien pääpiirteet sekä työnantajan ja vakuutuslaitoksen korvausvastuun jakautuminen kulloisenkin lain soveltamisaikaan.
Lain alkuperäinen tarkoitus oli vakuuttaa vain erikseen määritellyt vaarallisimmat työt, mutta laajentui myöhemmin kattamaan kaikki ruumiillisiksi katsotut työt. Loppujen lopuksi vuonna 1948 lain henkilöllinen soveltamisala laajentui kaikkiin työntekijöihin ammattiryhmästä riippumatta. Lakisääteisen vakuutuksen tarkoitus oli turvata työntekijät töiden aiheuttamalta lisääntyneeltä riskiltä, joten työssä sattuneet tapaturmat säädettiin korvauksen piiriin. Korvattavia olosuhteita laajennettiin ja täsmennettiin laki lailta vastaamaan muuttuvan työelämän olosuhteita. Korvauslajit ja -määrät säädettiin alun perin sille tasolle, että ne kattoivat vain vähäisimmät elintarpeet. Korvauslajeja kuitenkin lisättiin ja korvausmääriä korotettiin kokonaisuudistusten ja osauudistusten yhteydessä, jolloin vakuutuksen kattavuus laajeni.
Työntekijöiden turvan taso on kasvanut jokaisen kokonaisuudistuksen myötä. Alun perin suppea laki henkilölliseltä soveltamisalaltaan ja korvauksiltaan on laajentunut kattavammaksi turvaamaan kaikki työntekijät työtapaturmien varalta.