| dc.contributor.author | Mäntymaa, Mia | |
| dc.date.accessioned | 2019-01-09T22:00:29Z | |
| dc.date.available | 2019-01-09T22:00:29Z | |
| dc.date.issued | 2018-12-28 | |
| dc.identifier.uri | http://www.utupub.fi/handle/10024/146595 | |
| dc.description.abstract | Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on työelämän sosiaalinen ulottuvuus. Tutkielma tarkastelee työyhteisöjen sosiaalisia suhteita. Työyhteisöjen sosiaalisten suhteiden kokonaisvaltainen ymmärtäminen ja kehittäminen edistävät työntekijöiden hyvinvointia ja työn tuloksellisuutta. Työntekijöiden hyvinvoinnilla on merkitystä organisaatioiden menestyksen, työntekijöiden jaksamisen ja pidempien työurien kannalta. Hyvinvointi syntyy työn arjessa. Työyhteisöjen toimivuus ja työntekijöiden välinen vuorovaikutus vaikuttavat hyvinvoinnin kokemuksiin. Työyhteisössä sosiaaliset suhteet muodostuvat horisontaalisesti työntekijöiden välillä ja vertikaalisesti työntekijän ja esimiehen välillä. Hyvät sosiaaliset suhteet työpaikoilla voivat parhaimmillaan toimia työpaikan voimavarana ja edistää työntekijöiden hyvinvointia. Tämä tutkimus erittelee työyhteisöjen sosiaalisten suhteiden hyvinvointia tukevia osatekijöitä. Tutkimuksen perusteella keskeisiä osatekijöitä on mahdollista luokitella.
Tutkielmassa luokitellaan työyhteisöjen sosiaalisten suhteiden hyvinvointia tukevia osatekijöitä erikseen kahdella eri aineistolla. Ensimmäinen aineisto muodostuu työhyvinvointia käsittelevistä aikaisemmista tutkimuksista (15 eri tutkimusta). Menetelmänä käytetään kirjallisuuskatsausta. Tutkimuksen toinen aineisto muodostuu valtakunnallisesti kerätystä ”Unelmien työpäivä -kyselyn” vastauksista, jotka on saatu tämän tutkimuksen käyttöön ”Yksi elämää -verkostolta”. Aineiston vastauksia analysoidaan sisällönanalyysin keinoin. Luokituksia tarkastellaan myös määrällisessä muodossa. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten laadullisesta kyselyaineistosta muodostettu luokitus vastaa aikaisempien tutkimusten pohjalta johdettua luokitusta.
Tutkimuksen tulosten mukaan työyhteisöin sosiaaliset suhteet muodostuvat erilaisista osatekijöistä. Näiden osatekijöiden välillä on havaittavissa yhteyksiä. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta koostettu luokitus sisältää 11 keskeisintä hyvinvointia tukevaa osatekijää, joita ovat työilmapiiri, yhteisöllisyys, oikeudenmukaisuus, luottamus, arvostus, palaute, kannustus, tiedonkulku, sosiaalinen tuki, avoimuus ja huumori. Luokitus saa tukea myös laadullisella kyselyaineistolla tarkasteltuna. Laadullisen aineiston pohjalta koostettu luokitus sisältää 12 osatekijää, sillä huomioiminen nousee aineistosta merkittävän usein esille. Tutkimustuloksen mukaan työyhteisössä tapahtuva huomioiminen on keskeinen hyvinvointia tukeva osatekijä. Huomioiminen ei esiintynyt vastaavalla tavalla aikaisempien tutkimusten tuloksissa osana sosiaalisia suhteita, joten tutkimustulos on merkittävä. | |
| dc.format.extent | 70 | |
| dc.language.iso | fin | |
| dc.rights | fi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.| | |
| dc.subject | työhyvinvointi, työyhteisöt, työyhteisön sosiaaliset suhteet, työyhteisön sosiaalisten suhteiden hyvinvointia tukevien osatekijöiden luokitus, huomioiminen | |
| dc.title | Työyhteisön sosiaalisten suhteiden hyvinvointia tukevat osatekijät | |
| dc.type.ontasot | fi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis| | |
| dc.rights.accessrights | suljettu | |
| dc.identifier.urn | URN:NBN:fi-fe201901091721 | |
| dc.contributor.faculty | fi=Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Social Sciences| | |
| dc.contributor.studysubject | fi=Sosiaalipolitiikka|en=Social Policy| | |
| dc.contributor.department | fi=Sosiaalitieteiden laitos|en=Department of Social Research| | |
