Verbijohdosten semanttiset funktiot ja kannan tarkoitteen rooli
Nyvltova, Katerina (2018-12-10)
Verbijohdosten semanttiset funktiot ja kannan tarkoitteen rooli
(10.12.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201901101894
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201901101894
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani tavoitteena on kartoittaa substantiivikantaisten verbijohdosten semanttisia ominaisuuksia ja selvittää näiden yhteyttä kannan tehtävään ja tarkoitteen merkitykseen. Tutkielmassa tarkastellaan ensiksi kannan semanttisen roolin vaikutusta verbijohdoksen kuvaamaan asiaintilaan. Tätä seuraa asiaintilan tarkastelu kannan tarkoitteen semantiikan näkökulmasta. Kokonaiskuvaa on täydennetty morfosyntaktisella lähestymistavalla, jonka avulla selvitetään kannan semanttisen roolin kuvastumista suomen muoto- ja lauserakenteesta.
Tutkielman teoreettisena lähtökohtana toimii kognitiivisen kielitieteen näkemykset ja olettamukset kielestä. Niistä tutkimukseni kannalta oleelliset ovat seuraavat: ensinnäkin kielessä pidetään keskeisenä merkitystä, joka heijastuu kaikkiin kielen tasoihin. Toiseksi kielenulkoisen referentin semanttinen sisältö ja sen laajuus on kielenkäyttäjän maailmantietouden varassa. Maailmantietous on tällöin kulttuurisidonnaista. Kognitiivinen viitekehys kuvastuu ennen kaikkea tutkielman semanttisessa, mutta myös morfosyntaktisessa tarkastelussa. Tutkimus on synkroninen.
Tutkimusaineistona käytettiin 22 alkuperäistä suomenkielistä kaunokirjallista teosta. Niistä on poimittu tutkittavien substantiivikantaisten verbijohdosten esiintymät. Verbit on valikoitu Suomen kielen käänteissanakirjasta (1980). Teokset esiintyvät InterCorp-tietokannassa, joka on Prahan Kaarlen yliopiston kehittämä digitaalinen kieliaineistokokoelma. Aineistoa analysoitiin kvalitatiivisesti siten, että teoksista valittiin kunkin verbijohdoksen kohdalle esimerkkilause, jota tarkasteltiin verbijohdoksen muodostaman argumenttirakenteen avulla. Analyysissa keskityttiin verbin semanttiseen sisältöön ja argumenttirakenteen osallistujien kantaman semanttisen roolin luonteeseen. Lisäksi huomio kiinnitettiin verbijohdoksen parafraasiin, jonka rakennetta analysoitiin morfosyntaktisesti.
Tutkimus osoittaa substantiivikantaisten verbijohdosten semanttista värikkyyttä, joka perustuu kannan semanttisen roolin ja tarkoitteen merkityksen yhteisvaikutukseen. Kannan tarkoitteelle ominaiset semanttiset piirteet voivat kuvastua verbijohdoksen merkitykseen lisäämällä siihen eri tietoja ja nyansseja. Tutkimuksessa myös havaittiin, että kannan tarkoitteen semantiikka voi lisäksi vaikuttaa verbijohdoksen kuvaaman asiaintilan osallistujien luonteeseen. Tällöin tutkimustuloksista voidaan päätellä, että eniten vaikutusta on saanut aikaan kannan tarkoite, joka edustuu semanttisena roolina VÄLINE. Sen sijaan vähemmän tai ei mitään vaikutusta on aiheuttanut kannan tarkoite, joka on semanttiselta rooliltaan TEEMA tai TULOS. Tutkimuksen morfosyntaktisen analyysin tulokset osoittavat, että kannan semanttisella roolilla on tiettyjä morfologisia ja syntaktisia keinoja, joilla se pystyy koodautumaan suomen kielen rakenteeseen.
Tutkielman teoreettisena lähtökohtana toimii kognitiivisen kielitieteen näkemykset ja olettamukset kielestä. Niistä tutkimukseni kannalta oleelliset ovat seuraavat: ensinnäkin kielessä pidetään keskeisenä merkitystä, joka heijastuu kaikkiin kielen tasoihin. Toiseksi kielenulkoisen referentin semanttinen sisältö ja sen laajuus on kielenkäyttäjän maailmantietouden varassa. Maailmantietous on tällöin kulttuurisidonnaista. Kognitiivinen viitekehys kuvastuu ennen kaikkea tutkielman semanttisessa, mutta myös morfosyntaktisessa tarkastelussa. Tutkimus on synkroninen.
Tutkimusaineistona käytettiin 22 alkuperäistä suomenkielistä kaunokirjallista teosta. Niistä on poimittu tutkittavien substantiivikantaisten verbijohdosten esiintymät. Verbit on valikoitu Suomen kielen käänteissanakirjasta (1980). Teokset esiintyvät InterCorp-tietokannassa, joka on Prahan Kaarlen yliopiston kehittämä digitaalinen kieliaineistokokoelma. Aineistoa analysoitiin kvalitatiivisesti siten, että teoksista valittiin kunkin verbijohdoksen kohdalle esimerkkilause, jota tarkasteltiin verbijohdoksen muodostaman argumenttirakenteen avulla. Analyysissa keskityttiin verbin semanttiseen sisältöön ja argumenttirakenteen osallistujien kantaman semanttisen roolin luonteeseen. Lisäksi huomio kiinnitettiin verbijohdoksen parafraasiin, jonka rakennetta analysoitiin morfosyntaktisesti.
Tutkimus osoittaa substantiivikantaisten verbijohdosten semanttista värikkyyttä, joka perustuu kannan semanttisen roolin ja tarkoitteen merkityksen yhteisvaikutukseen. Kannan tarkoitteelle ominaiset semanttiset piirteet voivat kuvastua verbijohdoksen merkitykseen lisäämällä siihen eri tietoja ja nyansseja. Tutkimuksessa myös havaittiin, että kannan tarkoitteen semantiikka voi lisäksi vaikuttaa verbijohdoksen kuvaaman asiaintilan osallistujien luonteeseen. Tällöin tutkimustuloksista voidaan päätellä, että eniten vaikutusta on saanut aikaan kannan tarkoite, joka edustuu semanttisena roolina VÄLINE. Sen sijaan vähemmän tai ei mitään vaikutusta on aiheuttanut kannan tarkoite, joka on semanttiselta rooliltaan TEEMA tai TULOS. Tutkimuksen morfosyntaktisen analyysin tulokset osoittavat, että kannan semanttisella roolilla on tiettyjä morfologisia ja syntaktisia keinoja, joilla se pystyy koodautumaan suomen kielen rakenteeseen.