Reisiluun varren murtuma vaikeasti vammautuneilla potilailla
Kuhmola, Antti (2018-12-11)
Reisiluun varren murtuma vaikeasti vammautuneilla potilailla
Kuhmola, Antti
(11.12.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201901112032
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201901112032
Tiivistelmä
Tapaturmat aiheuttavat Suomessa neljänneksi eniten kuolemia, pitkiä sairaalahoitojaksoja sekä runsaita hoitokustannuksia. Potilaiden selviytymiseen ja hyvään toipumiseen vaikuttavat monet tekijät kentällä tapahtuvasta ensihoitokontaktista lopulliseen jatkohoitopaikkaan asti. Tutkimuksessa perehdyttiin vaikeasti vammautuneisiin potilaisiin, joilla oli yhtenä vammana reisiluun varren murtuma. Tutkittiin näiden potilaiden profiilia, hoitoa ja sairaalakuolleisuutta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kyseisen potilasryhmän erityispiirteitä ja arvioida hoidon laatua Suomen suurimmassa traumakeskuksessa.
Potilasaineisto koostui Töölön sairaalan traumarekisteriin 1.1.2006 – 31.12.2016 kirjatuista potilaista. Rekisteriin kirjataan potilaat, joiden vammojen New Injury Severity Score (NISS) on yli 15.
Tutkimus osoitti potilaiden olevan tyypillisesti kesäkuukausina liikenneonnettomuudessa tai korkealta putoamisen seurauksena loukkaantuneita nuoria miehiä. Potilaiden vammakokonaisuudet olivat hyvin monipuolisia. Reisiluun varren murtumien leikkausmenetelmänä suosittiin varhaista alle vuorokauden kuluessa tapahtuvaa ydinnaulausta. Liian aikainen ydinnaulaus fysiologisesti epävakaiden kohdalla osoitti altistavan herkästi vakavien komplikaatioiden kehittymiselle. Hyvin vaikeiden vammakokonaisuuksien ja erityisesti aivovammojen kohdalla reisiluun varren murtuma leikattiin herkästi kaksivaiheisesti: alkuvaiheessa fiksoitiin ulkoisella kiinnityslaitteella ja myöhemmin naulattiin tai levytettiin toisen vaiheen toimenpiteenä. Tämän ns. vammanhallintaortopedian mukaisesti leikatut potilaat viettivät selvästi pidempiä aikoja teho- ja sairaalahoidon parissa.
Potilasaineisto koostui Töölön sairaalan traumarekisteriin 1.1.2006 – 31.12.2016 kirjatuista potilaista. Rekisteriin kirjataan potilaat, joiden vammojen New Injury Severity Score (NISS) on yli 15.
Tutkimus osoitti potilaiden olevan tyypillisesti kesäkuukausina liikenneonnettomuudessa tai korkealta putoamisen seurauksena loukkaantuneita nuoria miehiä. Potilaiden vammakokonaisuudet olivat hyvin monipuolisia. Reisiluun varren murtumien leikkausmenetelmänä suosittiin varhaista alle vuorokauden kuluessa tapahtuvaa ydinnaulausta. Liian aikainen ydinnaulaus fysiologisesti epävakaiden kohdalla osoitti altistavan herkästi vakavien komplikaatioiden kehittymiselle. Hyvin vaikeiden vammakokonaisuuksien ja erityisesti aivovammojen kohdalla reisiluun varren murtuma leikattiin herkästi kaksivaiheisesti: alkuvaiheessa fiksoitiin ulkoisella kiinnityslaitteella ja myöhemmin naulattiin tai levytettiin toisen vaiheen toimenpiteenä. Tämän ns. vammanhallintaortopedian mukaisesti leikatut potilaat viettivät selvästi pidempiä aikoja teho- ja sairaalahoidon parissa.