Oppilaiden osallisuus luokkahuoneiden sosiaalisessa tilassa
Ilmonen, Helka (2017-12-01)
Oppilaiden osallisuus luokkahuoneiden sosiaalisessa tilassa
(01.12.2017)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201802083246
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201802083246
Tiivistelmä
Koulu toimii lapselle keskeisenä toimintaympäristönä, ja sen tehtävänä on mahdollistaa oppilaille tasavertaiset edellytykset yhteisössä ja yhteiskunnassa toimimiseen. Lisäksi koululla on vastuu tarjota oppilaille monipuolisia osallisuuden kokemuksia ja siten kasvattaa lapsista aktiivisia kansalaisia. Oppilaan osallisuus on kuulluksi tulemista, vaikuttamista sekä sitoutumista yhteisön toimintaan. Luokkahuone toimii oppilaille sosiaalisena tilana, jossa yksilöt omaksuvat yhteisön toimintatavat sekä saavat osallisuuden kokemuksia.
Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että suomalaislapset ja -nuoret kokevat osallisuusmahdollisuutensa koulussa vähäisiksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten luokkahuoneet sosiaalisena tilana ilmentävät oppilaiden osallisuutta. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena eräässä varsinaissuomalaisessa alakoulussa keväällä 2017. Tutkimusjoukkona toimi kahden 5. luokan oppilaat sekä luokanopettajat. Tutkimusaineisto kerättiin etnografisin havainnoin ja haastatteluin, ja aineisto käsiteltiin kvalitatiivisin tutkimusmenetelmin.
Tulosten mukaan oppilaiden osallisuutta ilmensi vallan ja vastuun jakautuminen, vaikuttaminen sekä luokkayhteisön vuorovaikutus. Vallan ja vastuun jakautuminen näyttäytyi luokan käytänteissä sekä opetus- ja oppimistilanteissa. Vaikuttaminen ilmeni oppilaiden pyrkimyksenä sekä mahdollisuuksien saamisena vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Lisäksi osallisuutta tarkasteltiin oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa sekä oppilas-opettajavuorovaikutuksessa.
Tämä tutkimus osoitti, että osallisuus on monimuotoinen ilmiö, mikä tulee huomioida oppilaan osallisuuden tarkastelussa. Oppilaille jakaantunut valta ja vastuu sekä monipuoliset vaikuttamismahdollisuudet edistävät oppilaiden itseohjautu-vuutta ja sitoutumista luokkayhteisön toimintaan. Opettaja voi pedagogisilla valinnoillaan mahdollistaa oppilaiden osallisuuden toteutumisen. Luokkaan tulisi luoda turvallinen ilmapiiri ja opettajan tulisi järjestää aikaa yksittäisen oppilaan kohtaamiselle. Koulun tulisi korostaa osallisuutta tukevia toimintamalleja, jolloin aktiiviseen kansalaisuuteen kasvaminen ja kasvattaminen olisivat keskeinen osa yhteisöllistä koulukulttuuria.
Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että suomalaislapset ja -nuoret kokevat osallisuusmahdollisuutensa koulussa vähäisiksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten luokkahuoneet sosiaalisena tilana ilmentävät oppilaiden osallisuutta. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena eräässä varsinaissuomalaisessa alakoulussa keväällä 2017. Tutkimusjoukkona toimi kahden 5. luokan oppilaat sekä luokanopettajat. Tutkimusaineisto kerättiin etnografisin havainnoin ja haastatteluin, ja aineisto käsiteltiin kvalitatiivisin tutkimusmenetelmin.
Tulosten mukaan oppilaiden osallisuutta ilmensi vallan ja vastuun jakautuminen, vaikuttaminen sekä luokkayhteisön vuorovaikutus. Vallan ja vastuun jakautuminen näyttäytyi luokan käytänteissä sekä opetus- ja oppimistilanteissa. Vaikuttaminen ilmeni oppilaiden pyrkimyksenä sekä mahdollisuuksien saamisena vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Lisäksi osallisuutta tarkasteltiin oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa sekä oppilas-opettajavuorovaikutuksessa.
Tämä tutkimus osoitti, että osallisuus on monimuotoinen ilmiö, mikä tulee huomioida oppilaan osallisuuden tarkastelussa. Oppilaille jakaantunut valta ja vastuu sekä monipuoliset vaikuttamismahdollisuudet edistävät oppilaiden itseohjautu-vuutta ja sitoutumista luokkayhteisön toimintaan. Opettaja voi pedagogisilla valinnoillaan mahdollistaa oppilaiden osallisuuden toteutumisen. Luokkaan tulisi luoda turvallinen ilmapiiri ja opettajan tulisi järjestää aikaa yksittäisen oppilaan kohtaamiselle. Koulun tulisi korostaa osallisuutta tukevia toimintamalleja, jolloin aktiiviseen kansalaisuuteen kasvaminen ja kasvattaminen olisivat keskeinen osa yhteisöllistä koulukulttuuria.