Perusopetukseen valmistava opetus : Opettajien näkemyksiä ja kokemuksia suomi toisena kielenä -opetuksesta ja opetustoiminnan eriyttämisestä monikulttuurisessa ryhmässä
Eronen, Josefiina (2017-11-06)
Perusopetukseen valmistava opetus : Opettajien näkemyksiä ja kokemuksia suomi toisena kielenä -opetuksesta ja opetustoiminnan eriyttämisestä monikulttuurisessa ryhmässä
Eronen, Josefiina
(06.11.2017)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2017111750775
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2017111750775
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitettiin perusopetukseen valmistavan luokan opettajien kokemuksia aloittaa suomi toisena kielenä (S2) -opetus heterogeeniselle, monikulttuuriselle ryhmälle. Suomi toisena kielenä -opetuksesta selvitettiin, millaisia opetusmenetelmiä, työtapoja, opetusmateriaaleja sekä oppimisympäristöjä käytettiin valmistavassa opetuksessa. Lisäksi tarkasteltiin opettajien näkemyksiä ja kokemuksia opetuksen eriyttämisestä. Lopuksi pyrittiin luomaan käsityksiä valmistavaan opetukseen liittyvistä mahdollisista kehittämistarpeista.
Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelutapaa. Aineisto koottiin kevään 2016 aikana. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kuutta Länsi-Suomen läänin alueen peruskoulujen valmistavien luokkien opettajia, jotka opettivat 7-15 -vuotiaita lapsia. Haastatteluaineisto analysoitiin teoriaohjaavan aineistolähtöisen analyysin keinoin.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että valmistavan opetuksen pääpainona oli opettaa suomen kieltä kaikessa toiminnassa sekä opettaa suomalaisen koulukulttuurin käytäntöjä ja tapoja. Suomen kieltä lähdettiin opettamaan puhumalla sitä selkeästi käyttäen samalla tukena kuvia, ilmeitä, esineitä, eleitä ja viittomia. Tutkimus osoitti, että opitun toistaminen ja rutiinit koettiin oppimisen kannalta oleellisiksi opetuksessa. Lisäksi toiminnalliset harjoitteet kuten laulut, pelit ja leikit koettiin oppilaita motivoiviksi tavoiksi opettaa suomen kieltä.
Tutkimuksen mukaan opetusmenetelmiä käytettiin vaihtelevasti, mutta haastatteluissa korostui yksilöllisen opetuksen tarjoaminen. Opetuksen eriyttäminen koettiin olevan oleellinen osa opetusta ja eriyttämisen kautta voitiin tarjota oppilaan omalle taitotasolle sopivia harjoitteita. Valmistavan opetuksen haasteiksi koettiin oppilaiden opiskelumotivaation ylläpitäminen. Lisäksi haastateltavat kokivat, että toisen kielen oppiminen oli sitä haastavampaa mitä vanhempi oppilas oli. Tutkimuksen tuloksista voitiin todeta, että vanhempien valmistavien luokkien oppilaiden oppimisen tukemiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota sekä olisi tärkeää, että jokainen opettaja pystyisi opettamaan kielitietoisesti. Tutkimusta voitaisiin jatkaa selvittämällä yläkouluikäisten valmistavien luokkien opettajien näkemyksiä ja kokemuksia suomen kielen opettamisesta.
Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelutapaa. Aineisto koottiin kevään 2016 aikana. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kuutta Länsi-Suomen läänin alueen peruskoulujen valmistavien luokkien opettajia, jotka opettivat 7-15 -vuotiaita lapsia. Haastatteluaineisto analysoitiin teoriaohjaavan aineistolähtöisen analyysin keinoin.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että valmistavan opetuksen pääpainona oli opettaa suomen kieltä kaikessa toiminnassa sekä opettaa suomalaisen koulukulttuurin käytäntöjä ja tapoja. Suomen kieltä lähdettiin opettamaan puhumalla sitä selkeästi käyttäen samalla tukena kuvia, ilmeitä, esineitä, eleitä ja viittomia. Tutkimus osoitti, että opitun toistaminen ja rutiinit koettiin oppimisen kannalta oleellisiksi opetuksessa. Lisäksi toiminnalliset harjoitteet kuten laulut, pelit ja leikit koettiin oppilaita motivoiviksi tavoiksi opettaa suomen kieltä.
Tutkimuksen mukaan opetusmenetelmiä käytettiin vaihtelevasti, mutta haastatteluissa korostui yksilöllisen opetuksen tarjoaminen. Opetuksen eriyttäminen koettiin olevan oleellinen osa opetusta ja eriyttämisen kautta voitiin tarjota oppilaan omalle taitotasolle sopivia harjoitteita. Valmistavan opetuksen haasteiksi koettiin oppilaiden opiskelumotivaation ylläpitäminen. Lisäksi haastateltavat kokivat, että toisen kielen oppiminen oli sitä haastavampaa mitä vanhempi oppilas oli. Tutkimuksen tuloksista voitiin todeta, että vanhempien valmistavien luokkien oppilaiden oppimisen tukemiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota sekä olisi tärkeää, että jokainen opettaja pystyisi opettamaan kielitietoisesti. Tutkimusta voitaisiin jatkaa selvittämällä yläkouluikäisten valmistavien luokkien opettajien näkemyksiä ja kokemuksia suomen kielen opettamisesta.