Opettajat eivät veny eivätkä riitä : Keskustelua integraatiosta Opettaja-lehdessä vuosina 1977-2017
Niemelä, Pirita (2019-01-11)
Opettajat eivät veny eivätkä riitä : Keskustelua integraatiosta Opettaja-lehdessä vuosina 1977-2017
Niemelä, Pirita
(11.01.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201901172452
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201901172452
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa analysoidaan Opettaja-lehdessä vuosina 1977-2017 käytyä keskustelua integraatiosta/inkluusiosta Lukijalta-palstalla. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut löytää teemat ja diskurssit lukijoiden mielipidekirjoituksista sekä tarkastella, miten nämä ovat muuttuneet vuosikymmenten kuluessa. Tutkimuksen teoreettinen tausta käsittää katsauksen erityisopetuksen historiaan Suomessa aina oppivelvollisuutta edeltävistä ajoista lähtien. Itse tutkimusjakso sijoittuu kokonaisuudessaan yhtenäiseen peruskouluaikaan. Tärkeimpiä teoreettisia käsitteitä ovat integraatio, inkluusio, segregaatio, stigma, leimautuminen sekä poikkeavuus.
Metodina on käytetty diskurssianalyysia sekä soveltaen sisällönanalyysia. Tutkimus on tehty käymällä läpi kaikki Opettaja-lehden erityisopetusta käsittelevät mielipidekirjoitukset ko. ajanjaksolta ja niistä valikoituivat integraatio-aiheiset kirjoitukset tarkempaan analyysiin.
Tärkeimpiä tuloksia voi tarkastella kahdesta eri lähtökohdasta käsin. Määrällisesti eniten keskustelua herättäneeksi aiheeksi nousi opettajien työssäjaksaminen sekä integraation kokeminen pelkkänä säästökeinona. Myös kokemus puutteellisesta koulutuksesta, oppilaan oikeus erityisopetukseen sekä erilaiset asenteet erityisopetusta kohtaan herättivät keskustelua. Jonkin verran keskusteltiin myös järjestön roolista ja työrauhasta. Ajallisesti vilkkain vuosikymmen oli 2000-luvun alussa. Sisältö ei juurikaan eri vuosikymmeniä muuttunut, mutta kielenkäyttö siistiytyi ja oppilaan ongelmat alettiin nähdä pikemminkin kouluyhteisön yhteisinä haasteina. Tähän on vaikuttanut yleinen paradigman muutos vammaisuutta kohtaan.
Tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää esimerkiksi opettajien työaikaa ja palkkausta suunniteltaessa, opettajankoulutuksessa ja erityisopetuksen järjestämispaikasta päätettäessä.
Metodina on käytetty diskurssianalyysia sekä soveltaen sisällönanalyysia. Tutkimus on tehty käymällä läpi kaikki Opettaja-lehden erityisopetusta käsittelevät mielipidekirjoitukset ko. ajanjaksolta ja niistä valikoituivat integraatio-aiheiset kirjoitukset tarkempaan analyysiin.
Tärkeimpiä tuloksia voi tarkastella kahdesta eri lähtökohdasta käsin. Määrällisesti eniten keskustelua herättäneeksi aiheeksi nousi opettajien työssäjaksaminen sekä integraation kokeminen pelkkänä säästökeinona. Myös kokemus puutteellisesta koulutuksesta, oppilaan oikeus erityisopetukseen sekä erilaiset asenteet erityisopetusta kohtaan herättivät keskustelua. Jonkin verran keskusteltiin myös järjestön roolista ja työrauhasta. Ajallisesti vilkkain vuosikymmen oli 2000-luvun alussa. Sisältö ei juurikaan eri vuosikymmeniä muuttunut, mutta kielenkäyttö siistiytyi ja oppilaan ongelmat alettiin nähdä pikemminkin kouluyhteisön yhteisinä haasteina. Tähän on vaikuttanut yleinen paradigman muutos vammaisuutta kohtaan.
Tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää esimerkiksi opettajien työaikaa ja palkkausta suunniteltaessa, opettajankoulutuksessa ja erityisopetuksen järjestämispaikasta päätettäessä.