Pohjoismainen puolustusliitto poliittisen keskustelun aiheena Ruotsissa vuosina 1948-1949
Lilja, Anna (2018-11-28)
Pohjoismainen puolustusliitto poliittisen keskustelun aiheena Ruotsissa vuosina 1948-1949
(28.11.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201901172459
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201901172459
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani käsittelee kolmen Ruotsin politiikkaan vaikuttaneen henkilön mielipiteitä sekä niiden muutoksia koskien pohjoismaista puolustusliittoa vuosina 1948-1949. Lisäksi tutkielmani tarkastelee myös heidän suhtautumistaan Tanskan ja Norjan ulkopolitiikkaan sekä maiden päättäjiin. Ruotsi, Tanska ja Norja kävivät vuonna 1948 neuvotteluja Pohjolan yhteisestä puolustusliitosta. Neuvottelut päättyivät vuoden 1949 alussa Ruotsin vaatiessa puolustusliiton puolueettomuutta ja Norjan puolestaan edellyttäessä yhteistyötä muun muassa Yhdysvaltojen kanssa. Lisäksi tarkastelen myös Ruotsin sisäpolitiikan sekä Suomen ulkopoliittisen aseman vaikutusta puolustusliittoa koskeviin asenteisiin.
Tutkimuksen pääasiallisena lähdeaineistona toimivat Ruotsin pääministeri Tage Erlanderin, ulkoministeri Östen Undénin ja kenraalimajuri Helge Jungin päiväkirjamerkinnät. Tutkielmassa ovat edustettuina pääministerin, diplomaatin sekä sotilaan näkökannat. Tutkimusmetodillisesti tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus, joka pyrkii vastaamaan annettuihin tutkimuskysymyksiin aineiston pohjalta. Lisäksi yhtenä tutkimusmetodina toimii myös lähdekritiikki.
Keskeisimpinä tutkimustuloksina voidaan mainita ennen kaikkea Ruotsin ja Norjan ulkopoliittisten linjojen eroavaisuudet, jotka vaikuttivat myös ruotsalaisten asenteisiin. Lisäksi Tanskan ja Norjan puolustuksen heikkous lisäsi kielteistä suhtautumista puolustusliittoon. Kenraalimajuri Helge Jung korosti myös Suomen aseman merkitystä ja Ruotsin mahdollisen NATO-jäsenyyden vaikutusta Suomen ja Neuvostoliiton välisiin suhteisiin. Pääministeri Tage Erlanderin kantaan puolestaan vaikuttivat myös henkilökohtaiset mielipiteet Norjan ulkoministeristä.
Tutkimuksen pääasiallisena lähdeaineistona toimivat Ruotsin pääministeri Tage Erlanderin, ulkoministeri Östen Undénin ja kenraalimajuri Helge Jungin päiväkirjamerkinnät. Tutkielmassa ovat edustettuina pääministerin, diplomaatin sekä sotilaan näkökannat. Tutkimusmetodillisesti tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus, joka pyrkii vastaamaan annettuihin tutkimuskysymyksiin aineiston pohjalta. Lisäksi yhtenä tutkimusmetodina toimii myös lähdekritiikki.
Keskeisimpinä tutkimustuloksina voidaan mainita ennen kaikkea Ruotsin ja Norjan ulkopoliittisten linjojen eroavaisuudet, jotka vaikuttivat myös ruotsalaisten asenteisiin. Lisäksi Tanskan ja Norjan puolustuksen heikkous lisäsi kielteistä suhtautumista puolustusliittoon. Kenraalimajuri Helge Jung korosti myös Suomen aseman merkitystä ja Ruotsin mahdollisen NATO-jäsenyyden vaikutusta Suomen ja Neuvostoliiton välisiin suhteisiin. Pääministeri Tage Erlanderin kantaan puolestaan vaikuttivat myös henkilökohtaiset mielipiteet Norjan ulkoministeristä.