Uusi juomiskulttuuri valkokankaalla : oikeushistoriallinen tarkastelu suomalaisista elokuvista vuoden 1969 alkoholiuudistuksen, rakennemuutoksen ja sukupolvien saaton tulkkina
Elo, Jan (2018-12-14)
Uusi juomiskulttuuri valkokankaalla : oikeushistoriallinen tarkastelu suomalaisista elokuvista vuoden 1969 alkoholiuudistuksen, rakennemuutoksen ja sukupolvien saaton tulkkina
(14.12.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201901253047
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201901253047
Tiivistelmä
Suomessa toteutettiin 1960-luvun aikana huomattava yhteiskunnallinen rakennemuutos modernisaatiota kohti, minkä tärkeäksi kiinnekohdaksi muodostui vuosi 1969, jolloin Suomessa astui voimaan uusi alkoholilaki. Alkoholiuudistuksen kahtena pääkysymyksenä olivat alkoholijuomien vähittäismyynti ja anniskelu maaseudulla ja keskivahvan oluen vapaampi jakelu. Alkoholin helpompi saatavuus lisäsi juojien, juomien ja juomispaikkojen määrää kokonaisvaltaisesti Suomessa. Alkoholilain uudistuksella oli myös merkittävä vaikutus nuorten juomiskäyttäytymiseen, koska laki salli juomisen entistä nuoremmalla iällä. Näiden ohella julkinen humaltuminen sallittiin suomalaisille ensi kertaa. Hallitus uskoi uudistetun alkoholilainsäädännön vaikuttavan ihmisten alkoholikäyttäytymiseen ja siihen liittyviin moraalikäsityksiin positiivisesti, vaikka alkoholia säädeltiin aikaisempaa maltillisemmin.
Tutkielma tarkastelee oikeushistoriallisesti aikakauden suomalaisten elokuvien ja alkoholiuudistuksen yhdistäviä tekijöitä. Näkökulmaksi valikoituu suomalaisten sopeutuminen rakennemuutokseen erityisesti alkoholin avulla, joka on usean aikakauden kotimaisen elokuvan yhteinen teema. Tutkimusaineiston elokuvat jakautuvat kahtia: Kahdeksan surmanluotia ja Yhden miehen sota pyrkivät kansan moraaliseen valistamiseen alkoholinkäytön suhteen varoittavalla otteellaan, kun taas Perkele! Kuvia Suomesta ja Työmiehen päiväkirja vapauttamaan kansan alkoholiin liittyvistä ennakkokäsityksistä. Tutkielmassa analysoidaan elokuvien välittämää asennetta alkoholia ja alkoholiuudistusta kohtaan, ja miten elokuvat käsittelevät 60-70-luvun taitteen oikeudellisia- ja sosiaalisia muutoksia Suomessa. Aiheeseen liittyvän tutkimuskirjallisuuden ja lainsäädännön tehtävänä on tarkentaa tutkimusaineiston historiallista kontekstia.
Alkoholiuudistuksen seurauksena suomalaisten juominen ja väkivaltaisuus lisääntyivät sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä tilastollisesti. Tilastot eivät kuitenkaan paljastaneet elokuvien tapaan, kuinka alkoholiuudistus käynnisti koko kansakuntaa ravisuttaneen positiivisen kulttuurireformaation. Aikakaudelle olikin ominaista, että suomalaiset halusivat modernisoitua, vaikka osa koki kaihoa ”menneeseen” sen arvoineen ja ideologioineen.
Tutkielma tarkastelee oikeushistoriallisesti aikakauden suomalaisten elokuvien ja alkoholiuudistuksen yhdistäviä tekijöitä. Näkökulmaksi valikoituu suomalaisten sopeutuminen rakennemuutokseen erityisesti alkoholin avulla, joka on usean aikakauden kotimaisen elokuvan yhteinen teema. Tutkimusaineiston elokuvat jakautuvat kahtia: Kahdeksan surmanluotia ja Yhden miehen sota pyrkivät kansan moraaliseen valistamiseen alkoholinkäytön suhteen varoittavalla otteellaan, kun taas Perkele! Kuvia Suomesta ja Työmiehen päiväkirja vapauttamaan kansan alkoholiin liittyvistä ennakkokäsityksistä. Tutkielmassa analysoidaan elokuvien välittämää asennetta alkoholia ja alkoholiuudistusta kohtaan, ja miten elokuvat käsittelevät 60-70-luvun taitteen oikeudellisia- ja sosiaalisia muutoksia Suomessa. Aiheeseen liittyvän tutkimuskirjallisuuden ja lainsäädännön tehtävänä on tarkentaa tutkimusaineiston historiallista kontekstia.
Alkoholiuudistuksen seurauksena suomalaisten juominen ja väkivaltaisuus lisääntyivät sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä tilastollisesti. Tilastot eivät kuitenkaan paljastaneet elokuvien tapaan, kuinka alkoholiuudistus käynnisti koko kansakuntaa ravisuttaneen positiivisen kulttuurireformaation. Aikakaudelle olikin ominaista, että suomalaiset halusivat modernisoitua, vaikka osa koki kaihoa ”menneeseen” sen arvoineen ja ideologioineen.