Hoitohenkilöstön sitoutuneisuus ja siihen yhteydessä olevat tekijät yliopistosairaalatasoisessa erikoissairaanhoidossa
Mustonen, Susanna (2018-12-21)
Hoitohenkilöstön sitoutuneisuus ja siihen yhteydessä olevat tekijät yliopistosairaalatasoisessa erikoissairaanhoidossa
(21.12.2018)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201901253062
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201901253062
Tiivistelmä
Hoitohenkilöstön sitoutuneisuus ei ole vielä hoitotieteeseen vakiintunut käsite. Tässä tutkimuksessa se tarkoitti hoitohenkilöstön sitoutuneisuutta työtä ja organisaatiota kohtaan. Hoitohenkilöstön sitoutuneisuudesta on arvokasta saada lisätietoa, koska hoitohenkilöstön sitoutuneisuudesta seuraa hyötyjä niin työnantajaorganisaatiolle, työntekijälle, koko työtiimille kuin potilaille ja hoitotyölle.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) tulosyksiköiden hoitohenkilöstön sitoutuneisuutta ja sitoutuneisuuteen yhteydessä olevia tekijöitä NES-kyselyllä (Nurse Engagement Survey) kerätyn aineiston avulla sekä tarkastella NES-mittarin luotettavuutta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa lähtötilannekuvaus hoitohenkilöstön sitoutuneisuudesta HYKS:ssä Magneettisairaalahankkeen tueksi ja löytää mahdollisia kehittämiskohteita hoitohenkilöstön sitoutuneisuuden edistämiseksi. Tutkimus oli määrällinen, poikkileikkauksena toteutettu kysely. Tutkimuksessa käytettiin HUSissa Magneettisairaalahanketta varten NES-mittarilla kerättyä aineistoa. Otoksen muodosti vuosina 2015 ja 2016 ensi kertaa NES-mittarilla tehtyyn kyselyyn vastannut HYKS:n hoitohenkilöstö, johon kuuluivat lähihoitajat ja vastaavat, sairaanhoitajat ja vastaavat sekä apulaisosastonhoitajat (n=2 464). Aineisto analysoitiin tilastollisilla menetelmillä.
Tulokset osoittivat, että HYKS:ssä on ryhmiä, jotka ovat sitoutuneita omaan tulosyksikköönsä, jossa työskentelee ja sitä kautta HYKS-organisaatioon, mutta joilla muu työhön sitoutuneisuus ei ole suhteessa yhtä hyvää. HYKS:stä löydettiin sellaisia ryhmiä, jotka eivät ole niin sitoutuneita omaan tulosyksikköönsä, mutta joilla muu työhön sitoutuneisuus puolestaan on hyvää. Joillain ryhmillä havaittiin sekä sitoutuneisuuden omaa tulosyksikköä kohtaan että muun työhön sitoutuneisuuden olevan hyvää, ja toisilla puolestaan sekä omaan tulosyksikköön että muu työhön sitoutuneisuus on heikkoa. Kehittämiskohteita, joiden avulla hoitohenkilöstön sitoutuneisuutta HYKS:ssä voidaan tulevaisuudessa edistää, löydettiin etenkin henkilöstölle annetusta palautteesta, työympäristöstä ja intohimosta hoitotyötä kohtaan. Intohimo hoitotyötä kohtaan lähtee hoitajasta itsestään, mutta organisaatio pystyy tukemaan tässä hoitohenkilöstöä niin, että tarjoaa työympäristön, jossa voidaan toteuttaa eettisesti hyväksyttävää ja korkealaatuista hoitotyötä. Tulosten mukaan NES-mittari vaikuttaa suhteellisen reliaabelilta ja validilta mittarilta, mutta sitä, kuinka mittaria tulisi käyttää, olisi mittarin kehittäjän hyvä vielä ohjeistaa. Mittarin käyttäjiä hyödyttäisi esimerkiksi tieto siitä, miten sitoutuneisuuden ajureita ja väittämiä kannattaa analyyseissä käyttää.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) tulosyksiköiden hoitohenkilöstön sitoutuneisuutta ja sitoutuneisuuteen yhteydessä olevia tekijöitä NES-kyselyllä (Nurse Engagement Survey) kerätyn aineiston avulla sekä tarkastella NES-mittarin luotettavuutta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa lähtötilannekuvaus hoitohenkilöstön sitoutuneisuudesta HYKS:ssä Magneettisairaalahankkeen tueksi ja löytää mahdollisia kehittämiskohteita hoitohenkilöstön sitoutuneisuuden edistämiseksi. Tutkimus oli määrällinen, poikkileikkauksena toteutettu kysely. Tutkimuksessa käytettiin HUSissa Magneettisairaalahanketta varten NES-mittarilla kerättyä aineistoa. Otoksen muodosti vuosina 2015 ja 2016 ensi kertaa NES-mittarilla tehtyyn kyselyyn vastannut HYKS:n hoitohenkilöstö, johon kuuluivat lähihoitajat ja vastaavat, sairaanhoitajat ja vastaavat sekä apulaisosastonhoitajat (n=2 464). Aineisto analysoitiin tilastollisilla menetelmillä.
Tulokset osoittivat, että HYKS:ssä on ryhmiä, jotka ovat sitoutuneita omaan tulosyksikköönsä, jossa työskentelee ja sitä kautta HYKS-organisaatioon, mutta joilla muu työhön sitoutuneisuus ei ole suhteessa yhtä hyvää. HYKS:stä löydettiin sellaisia ryhmiä, jotka eivät ole niin sitoutuneita omaan tulosyksikköönsä, mutta joilla muu työhön sitoutuneisuus puolestaan on hyvää. Joillain ryhmillä havaittiin sekä sitoutuneisuuden omaa tulosyksikköä kohtaan että muun työhön sitoutuneisuuden olevan hyvää, ja toisilla puolestaan sekä omaan tulosyksikköön että muu työhön sitoutuneisuus on heikkoa. Kehittämiskohteita, joiden avulla hoitohenkilöstön sitoutuneisuutta HYKS:ssä voidaan tulevaisuudessa edistää, löydettiin etenkin henkilöstölle annetusta palautteesta, työympäristöstä ja intohimosta hoitotyötä kohtaan. Intohimo hoitotyötä kohtaan lähtee hoitajasta itsestään, mutta organisaatio pystyy tukemaan tässä hoitohenkilöstöä niin, että tarjoaa työympäristön, jossa voidaan toteuttaa eettisesti hyväksyttävää ja korkealaatuista hoitotyötä. Tulosten mukaan NES-mittari vaikuttaa suhteellisen reliaabelilta ja validilta mittarilta, mutta sitä, kuinka mittaria tulisi käyttää, olisi mittarin kehittäjän hyvä vielä ohjeistaa. Mittarin käyttäjiä hyödyttäisi esimerkiksi tieto siitä, miten sitoutuneisuuden ajureita ja väittämiä kannattaa analyyseissä käyttää.