Miten liikunta tuotiin osaksi koulujen toimintakulttuuria? : Policy-analyyttinen tapaustutkimus valtion Liikkuva koulu -hankkeesta vuosina 2009–2018
Häkkinen, Sini (2019-01-16)
Miten liikunta tuotiin osaksi koulujen toimintakulttuuria? : Policy-analyyttinen tapaustutkimus valtion Liikkuva koulu -hankkeesta vuosina 2009–2018
(16.01.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201901283192
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201901283192
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen, aluehallintoviranomaisten ja järjestöjen yhteistyöllä toteuttamaa Liikkuva koulu -hanketta vuosina 2009–2018. Pyrkimyksenä on tarkastella policy-analyyttisin menetelmin päätöksenteon vireillepanoa, suunnittelua ja toteutusta sekä luoda kuvaa hankkeen tavoitteista ja ristiriidoista. Tutkielmassa pyritään vastaamaan kysymykseen: miten liikunta tuotiin osaksi koulujen toimintakulttuuria? Erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat hankkeen syntyhistoria, toimijaverkoston hahmottaminen ja liikunnan institutionalisoituminen osaksi koulujen toimintakulttuuria. Tarkastelu kohdistetaan yhteen hankekaupungeista, Turkuun.
Liikkuva koulu käynnistettiin vuonna 2010 pilotteina, josta se laajentui ohjelmaksi ja myöhemmin osaksi Juha Sipilän hallituksen osaamisen ja koulutuksen kärkihanketta. Vaikka Liikkuva koulu on leimallisesti poikkihallinnollinen hanke, on tässä tutkielmassa tarkastelu rajattu liikuntapoliittiseen näkökulmaan. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin haastatteluita, jotka toteutettiin teemahaastatteluina Liikkuva koulu -hankkeessa mukana olleiden toimijoiden keskuudessa. Litteroitujen haastatteluiden lisäksi aineisto koostuu muusta hankkeeseen liittyvästä asiakirja-aineistosta. Aineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla hyödyntäen John Kingdonin (2014) lukuisten virtausten (engl. multiple streams) viitekehystä ja sen viittä elementtiä (1) ongelmien virta (2) politiikkavirta (3) policy-virta (4) policy-yrittäjät ja (5) policy-ikkuna.
Tutkielma osoittaa, että lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden edistämisen lisäksi Liikkuva koulu -hankkeella on tavoiteltu osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisäämistä kouluissa sekä oppimistulosten parantamista. Liikkuva koulu -hanketta on perusteltu poliittisesti taloudellisilla ja terveyteen liittyvillä indikaattoreilla sekä hankkeen sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia lisäävillä vaikutuksilla. Liikkuvan koulun vientituotepotentiaali tuotiin lisäksi perusteluissa esille. Liikkuvaa koulua on toteutettu kolmen eri hallituksen aikana ja sillä voidaan tämän tutkimuksen perusteella osoittaa olleen halki puoluekentän varsin laaja hyväksyntä. Liikkuvasta koulusta julkisuudessa käyty positiivinen keskustelu vaikutti yleiseen ilmapiiriin myönteisesti. Eri vaikuttajaryhmien ja aktiivisten toimijoiden rooli korostui Liikkuvan koulun saattamisessa poliittisen päätöksenteon asialistalle.
Ministeriöiden ja hallinnonalojen välisten raja-aitojen katsottiin monilta osin alentuneen ja yhteistyön vahvistuneen, millä oli positiivisia vaikutuksia hankkeen käynnistämisen kannalta. Erityisen vahva rooli Liikkuvassa koulussa on ollut verkostoilla, joissa on ollut mukana laaja toimijajoukko. Vaikka liikunnallisen toimintakulttuurin nähtiin jossain määrin juurtuneen osaksi koulujen toimintakulttuuria, kannettiin huolta Liikkuvan koulun tulevaisuudesta, kun kärkihanke ja valtionrahoitus päättyvät vuonna 2019. Liikkuva koulu on avannut keskustelun koulukulttuurin laajemmasta muutoksesta, mikä on herättänyt kiinnostusta myös kansainvälisesti.
Liikkuva koulu käynnistettiin vuonna 2010 pilotteina, josta se laajentui ohjelmaksi ja myöhemmin osaksi Juha Sipilän hallituksen osaamisen ja koulutuksen kärkihanketta. Vaikka Liikkuva koulu on leimallisesti poikkihallinnollinen hanke, on tässä tutkielmassa tarkastelu rajattu liikuntapoliittiseen näkökulmaan. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin haastatteluita, jotka toteutettiin teemahaastatteluina Liikkuva koulu -hankkeessa mukana olleiden toimijoiden keskuudessa. Litteroitujen haastatteluiden lisäksi aineisto koostuu muusta hankkeeseen liittyvästä asiakirja-aineistosta. Aineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla hyödyntäen John Kingdonin (2014) lukuisten virtausten (engl. multiple streams) viitekehystä ja sen viittä elementtiä (1) ongelmien virta (2) politiikkavirta (3) policy-virta (4) policy-yrittäjät ja (5) policy-ikkuna.
Tutkielma osoittaa, että lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden edistämisen lisäksi Liikkuva koulu -hankkeella on tavoiteltu osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisäämistä kouluissa sekä oppimistulosten parantamista. Liikkuva koulu -hanketta on perusteltu poliittisesti taloudellisilla ja terveyteen liittyvillä indikaattoreilla sekä hankkeen sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia lisäävillä vaikutuksilla. Liikkuvan koulun vientituotepotentiaali tuotiin lisäksi perusteluissa esille. Liikkuvaa koulua on toteutettu kolmen eri hallituksen aikana ja sillä voidaan tämän tutkimuksen perusteella osoittaa olleen halki puoluekentän varsin laaja hyväksyntä. Liikkuvasta koulusta julkisuudessa käyty positiivinen keskustelu vaikutti yleiseen ilmapiiriin myönteisesti. Eri vaikuttajaryhmien ja aktiivisten toimijoiden rooli korostui Liikkuvan koulun saattamisessa poliittisen päätöksenteon asialistalle.
Ministeriöiden ja hallinnonalojen välisten raja-aitojen katsottiin monilta osin alentuneen ja yhteistyön vahvistuneen, millä oli positiivisia vaikutuksia hankkeen käynnistämisen kannalta. Erityisen vahva rooli Liikkuvassa koulussa on ollut verkostoilla, joissa on ollut mukana laaja toimijajoukko. Vaikka liikunnallisen toimintakulttuurin nähtiin jossain määrin juurtuneen osaksi koulujen toimintakulttuuria, kannettiin huolta Liikkuvan koulun tulevaisuudesta, kun kärkihanke ja valtionrahoitus päättyvät vuonna 2019. Liikkuva koulu on avannut keskustelun koulukulttuurin laajemmasta muutoksesta, mikä on herättänyt kiinnostusta myös kansainvälisesti.