Maahanmuuttajat ammatilliseen koulutukseen valmentavassa koulutuksessa : Haastattelututkimus Valma-opettajille
Vallanvaara, Dianette; Saarijärvi, Heidi (2019-01-17)
Maahanmuuttajat ammatilliseen koulutukseen valmentavassa koulutuksessa : Haastattelututkimus Valma-opettajille
(17.01.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201901283293
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201901283293
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus eli Valma, ja etenkin maahanmuuttajat Valmassa. Tutkimus rajattiin koskemaan Varsinais-Suomen aluetta ja oppilaitoksia, joiden Valmassa opiskelee maahanmuuttajia. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten koulutusta on järjestetty ja millaisia kokemuksia opettajilla on Valmassa opettamisesta. Lisäksi tarkoituksena oli tutkia, miten hyvin opetussuunnitelman perusteet ja tavoitteet toteutuvat sekä miten opettajat kehittäisivät Valma-koulutusta tulevaisuutta ajatellen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin haastattelua. Haastateltaviksi valikoitui kuusi Valma-koulutuksen opettajaa neljästä varsinaissuomalaisesta oppilaitoksesta. Aineiston analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Nykyinen Valman opetussuunnitelma koostuu valinnaisista koulutuksen osista, mikä mahdollistaa Valman toteuttamisen monella eri tavalla. Tämän tutkimuksen mukaan Valmaa järjestetään oppilaitoksissa eri tavoin, mutta kaikissa suomen kielen opiskelu on suuressa osassa koulutuksessa ja maahanmuuttajien kohdalla Valma nähdään usein juuri paikkana parantaa kielitaitoa. Uusi opetussuunnitelma koettiin hyväksi, koska se on joustava ja mahdollistaa monenlaisen toteutuksen. Opettajien mukaan opetussuunnitelman tavoitteet myös toteutuvat melko hyvin, mutta valinnanvapauden toteutumisessa nähtiin olevan parantamisen varaa.
Opettajien kokemukset maahanmuuttajien opetuksesta Valmassa olivat pääosin positiivisia. Työ koettiin palkitsevaksi, sillä opettajien kokemuksen mukaan maahanmuuttajaopiskelijat ovat usein motivoituneita ja aktiivisia tunneilla. Välillä työ koettiin kuitenkin myös kuormittavaksi. Suurimmiksi haasteiksi nimettiin ryhmien heterogeenisyys ja resurssien sekä opetusmateriaalien puute. Kuormitusta on myös lisännyt viime vuosien jatkuvat muutokset Valmassa ja opetussuunnitelman perusteissa.
Opettajien näkemyksen mukaan Valma on pääasiassa toimiva ja joustava koulutus, joka auttaa nivelvaiheessa ja parantaa opiskelijan mahdollisuuksia jatkaa ammatilliseen koulutukseen. Kehittämisen varaa nähtiin kuitenkin esimerkiksi yhteistyössä ja sen lisäämisessä. Koulutukseen kaivataan myös enemmän resursseja, koska työn odotetaan muuttavan tulevaisuudessa haastavammaksi opiskelijoiden vaihtuvuuden ja opiskelijaryhmien heterogeenisyyden lisääntyessä.
Nykyinen Valman opetussuunnitelma koostuu valinnaisista koulutuksen osista, mikä mahdollistaa Valman toteuttamisen monella eri tavalla. Tämän tutkimuksen mukaan Valmaa järjestetään oppilaitoksissa eri tavoin, mutta kaikissa suomen kielen opiskelu on suuressa osassa koulutuksessa ja maahanmuuttajien kohdalla Valma nähdään usein juuri paikkana parantaa kielitaitoa. Uusi opetussuunnitelma koettiin hyväksi, koska se on joustava ja mahdollistaa monenlaisen toteutuksen. Opettajien mukaan opetussuunnitelman tavoitteet myös toteutuvat melko hyvin, mutta valinnanvapauden toteutumisessa nähtiin olevan parantamisen varaa.
Opettajien kokemukset maahanmuuttajien opetuksesta Valmassa olivat pääosin positiivisia. Työ koettiin palkitsevaksi, sillä opettajien kokemuksen mukaan maahanmuuttajaopiskelijat ovat usein motivoituneita ja aktiivisia tunneilla. Välillä työ koettiin kuitenkin myös kuormittavaksi. Suurimmiksi haasteiksi nimettiin ryhmien heterogeenisyys ja resurssien sekä opetusmateriaalien puute. Kuormitusta on myös lisännyt viime vuosien jatkuvat muutokset Valmassa ja opetussuunnitelman perusteissa.
Opettajien näkemyksen mukaan Valma on pääasiassa toimiva ja joustava koulutus, joka auttaa nivelvaiheessa ja parantaa opiskelijan mahdollisuuksia jatkaa ammatilliseen koulutukseen. Kehittämisen varaa nähtiin kuitenkin esimerkiksi yhteistyössä ja sen lisäämisessä. Koulutukseen kaivataan myös enemmän resursseja, koska työn odotetaan muuttavan tulevaisuudessa haastavammaksi opiskelijoiden vaihtuvuuden ja opiskelijaryhmien heterogeenisyyden lisääntyessä.