Toiminnanohjausintervention pilotointi vaativan erityisen tuen luokilla : Pidennetyn oppivelvollisuuden opettajien käsityksiä intervention soveltuvuuden ja materiaalien pedagogisen käytettävyyden näkökulmista
Koski-Homi, Tiina (2019-01-02)
Toiminnanohjausintervention pilotointi vaativan erityisen tuen luokilla : Pidennetyn oppivelvollisuuden opettajien käsityksiä intervention soveltuvuuden ja materiaalien pedagogisen käytettävyyden näkökulmista
Koski-Homi, Tiina
(02.01.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201901313710
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201901313710
Tiivistelmä
Tutkimuksen tausta. Toiminnanohjaustaidoilla (executive functions) on keskeinen rooli oppimisessa sekä kouluympäristössä toimimisessa. Eriasteiset puutteet toiminnanohjauksessa on liitetty useissa tutkimuksissa esimerkiksi oppimisen vaikeuksiin ja heikompaan koulusuoriutumiseen. Vaativan erityisen tuen oppilailla on yleisesti havaittu vaikeuksia toiminnanohjaustaidoissa. Tämä tutkimus on toteutettu Toiminnanohjauksen interventiotutkimus pääkaupunkiseudun vaativan erityisen tuen luokilla-tutkimusprojektissa, jossa pilotoitiin Nele ja Noa sademetsässä -interventiota ja toimintamateriaaleja (”Nele und Noa im Regenwald, Berner Material zur Förderung exekutiver Funktionen”) ensimmäistä kertaa vaativan erityisen tuen luokissa.
Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena on laajentaa tutkimusprojektin piirissä aiemmin kerättyä tietoa käsillä olevasta toiminnanohjausinterventiosta. Näyttöön perustuvien menetelmien (evidence based practices) integratiivinen näytön arviointimalli edellyttää, että interventiota tutkitaan kohdetaitojen lisäksi myös esimerkiksi hyvinvoinnin ja toimintaympäristöön soveltuvuuden näkökulmista. Tutkimustehtävänä on selvittää opettajien käsityksiä intervention vaikutuksista sekä intervention toteutuksen soveltuvuutta toimintaympäristössä ja toimintamateriaalien pedagogista käytettävyyttä.
Menetelmät. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkimusaineisto koottiin pääasiassa laadullisen asennetutkimuksen menetelmällä haastattelemalla neljää interventioon osallistunutta vaativan erityisen tuen opettajaa. Haastateltavat valittiin harkinnanvaraisesti tutkimusprojektin kiinnostuksenkohteiden mukaisesti. Aineiston analyysissä käytettiin laadullisen asennetutkimuksen argumentaatioanalyysiä ja fenomenografian lähestymistapaa.
Tulokset ja johtopäätökset.
Tutkimus tuotti tietoa 1) pilotoidun intervention vaikutuksista ja toteutuksen soveltuvuudesta vaativan erityisen tuen opettajien arvioimina omissa toimintaympäristöissään 2) opettajien käsityksistä interventiossa käytettyjen toimintamateriaalien pedagogisesta hyödyllisyydestä ja käytettävyydestä sekä 3) menetelmällistä tietoa laadullisista asenneväittämistä, erityisesti moniväittämistä.
Intervention hyödyllisyys osoittautui kohdetaitoja laaja-alaisemmaksi. Interventiolla oli opettajien kokemana vaikutuksia luokkatiimin toimintaan ja pedagogiseen ajatteluun. Interventio kohdensi luokkayhteisön huomiota toiminnanohjaustaitoihin ja yhtenäisti toimintatapoja. Toimintamateriaalien pedagoginen käytettävyys osoittautui hyväksi tietyin ehdoin. Aineiston pohjalta löydettiin materiaalien pedagogiseen käytettävyyteen paikallisesti yhteydessä olevia tekijöitä. Intervention ja toimintamateriaalien voidaan aineiston perusteella arvioida soveltuvan vaativan erityisen tuen toimintaympäristöön tälle kohderyhmälle. Intervention toimintaympäristöön soveltuvuuden parantamiseen erityisesti nuorimpien oppilaiden osalta esitetään aineiston pohjalta suosituksia.
Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena on laajentaa tutkimusprojektin piirissä aiemmin kerättyä tietoa käsillä olevasta toiminnanohjausinterventiosta. Näyttöön perustuvien menetelmien (evidence based practices) integratiivinen näytön arviointimalli edellyttää, että interventiota tutkitaan kohdetaitojen lisäksi myös esimerkiksi hyvinvoinnin ja toimintaympäristöön soveltuvuuden näkökulmista. Tutkimustehtävänä on selvittää opettajien käsityksiä intervention vaikutuksista sekä intervention toteutuksen soveltuvuutta toimintaympäristössä ja toimintamateriaalien pedagogista käytettävyyttä.
Menetelmät. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkimusaineisto koottiin pääasiassa laadullisen asennetutkimuksen menetelmällä haastattelemalla neljää interventioon osallistunutta vaativan erityisen tuen opettajaa. Haastateltavat valittiin harkinnanvaraisesti tutkimusprojektin kiinnostuksenkohteiden mukaisesti. Aineiston analyysissä käytettiin laadullisen asennetutkimuksen argumentaatioanalyysiä ja fenomenografian lähestymistapaa.
Tulokset ja johtopäätökset.
Tutkimus tuotti tietoa 1) pilotoidun intervention vaikutuksista ja toteutuksen soveltuvuudesta vaativan erityisen tuen opettajien arvioimina omissa toimintaympäristöissään 2) opettajien käsityksistä interventiossa käytettyjen toimintamateriaalien pedagogisesta hyödyllisyydestä ja käytettävyydestä sekä 3) menetelmällistä tietoa laadullisista asenneväittämistä, erityisesti moniväittämistä.
Intervention hyödyllisyys osoittautui kohdetaitoja laaja-alaisemmaksi. Interventiolla oli opettajien kokemana vaikutuksia luokkatiimin toimintaan ja pedagogiseen ajatteluun. Interventio kohdensi luokkayhteisön huomiota toiminnanohjaustaitoihin ja yhtenäisti toimintatapoja. Toimintamateriaalien pedagoginen käytettävyys osoittautui hyväksi tietyin ehdoin. Aineiston pohjalta löydettiin materiaalien pedagogiseen käytettävyyteen paikallisesti yhteydessä olevia tekijöitä. Intervention ja toimintamateriaalien voidaan aineiston perusteella arvioida soveltuvan vaativan erityisen tuen toimintaympäristöön tälle kohderyhmälle. Intervention toimintaympäristöön soveltuvuuden parantamiseen erityisesti nuorimpien oppilaiden osalta esitetään aineiston pohjalta suosituksia.