Uuden alfa2-agonistin vaikutukset sedaatioon, sydämen sykkeeseen ja verenpaineeseen koiralla
Lindstedt, Jenni (2019-01-11)
Uuden alfa2-agonistin vaikutukset sedaatioon, sydämen sykkeeseen ja verenpaineeseen koiralla
(11.01.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201902013907
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201902013907
Tiivistelmä
Eläinlääketieteessä alfa2-agonistit, kuten deksmedetomidiini, ovat olleet laajassa käytössä, koska ne aiheuttavat rauhoittumista (sedaatiota), poistavat kipua (analgesia) ja rentouttavat lihaksia. Nämä kaikki ovat toivottavia ominaisuuksia, joita tarvitaan, kun eläin rauhoitetaan toimenpiteitä varten. Alfa2-agonistien käytössä esiintyy kuitenkin haittavaikutus, joka rajoittaa niiden käyttöä muihin kuin terveisiin yksilöihin. Haittavaikutuksena alfa2-agonistit aiheuttavat melko voimakaan verisuonten supistumisen (vasokonstriktio) ja siitä seuraavan sykkeen laskun. Perifeeristen suonien vasokonstriktio lisää ensin verenkierron vastusta, jolloin verenpaine nousee. Noussut verenpaine saa aikaan baroreseptori-välitteisen hidassykkeisyyden eli bradykardian. Tämä haittavaikutus voitaisiin välttää yhdisteellä, joka ei sitoudu perifeeristen verisuonien alfa2-agonistien reseptoreihin, mutta aiheuttaa sedaation, analgesiaa ja lihasten rentoutumista tai yhdistämällä alfa2-agonistiin perifeerinen alfa2-antagonisti, jolloin haittavaikutus estyy tai vähenee.
Tässä tutkimuksessa haluttiin löytää tutkimusaine A:lle, joka on uusi alfa2-agonisti, oikea annos, joka aiheuttaisi samanlaisen sedaation, kuin paljon käytetty alfa2-agonisti deksmedetomidiini, kun se annostellaan koiralle lihakseen annoksella 10 μg/kg. Tutkimuksessa käytettiin neljää eri käsittelyä; Testiaine A kahdella eri annoksella (60 ja 90 μg/kg), deksmedetomidiini (10 μg/kg) yksin ja yhdessä MK-467:n (400 μg/kg) kanssa. Yhdisteiden aiheuttamia sedaatioita arvioitiin tarkoitukseen tehdyllä sedaation pisteytysmenetelmällä. Lisäksi seurattiin yhdisteiden vaikutuksia ruumiinlämpötilaan ja sivuvaikutuksia. Sopivan testiaine A annoksen löydyttyä, yhdisteiden vaikutuksia sydämen sykkeeseen ja verenpaineeseen tutkittiin telemetriaoperoiduilla koirilla jatkuvalla 8.5 tunnin mittauksella.
Tutkimuksissa todettiin, että testiaine A:n sedaatiovasteprofiili oli eri näköinen kuin deksmedetomidiinin, kun aineet annosteltiin lihakseen. Testiaine A:n sedaation maksimivaste oli alhaisempi kuin deksmedetomidiinin ja testiaine A:n aiheuttama sedaatio kesti paljon pidempään. MK-467 annosteleminen samanaikaisesti deksmedetomidiinin kanssa laski ja lyhensi deksmedetomidiinin aiheuttamaa sedaatiovastetta, kun aineet annosteltiin eri lihaksiin.
Testiaine A laski sydämen sykettä kuten deksmedetomidiini, kun taas MK-467 vähensi deksmedetomidiinin aiheuttamaa sykkeen laskua. Käsittelyiden aiheuttamat sykkeen laskut ja nousut sekä vaikutukset ruumiinlämpötiloihin kulkivat käsi kädessä sedaatioiden syvyyksien kanssa. Lisäksi testiaine A sekä MK-467 annosteltuna yhdessä deksmedetomidiinin kanssa, laskivat verenpainetta deksmedetomidiinia enemmän.
Näiden tulosten perusteella, testiaine A ei sovellu suoraan deksmedetomidiinia korvaavaksi preanesteetiksi. Tämä ei kuitenkaan sulje pois ajatusta, etteikö testiaine A:ta voitaisi käyttää toisenlaiseen tarkoitukseen, missä tarvitaan pidempiaikaista sedaatiota, kuten pitkissä leikkauksissa.
Tässä tutkimuksessa haluttiin löytää tutkimusaine A:lle, joka on uusi alfa2-agonisti, oikea annos, joka aiheuttaisi samanlaisen sedaation, kuin paljon käytetty alfa2-agonisti deksmedetomidiini, kun se annostellaan koiralle lihakseen annoksella 10 μg/kg. Tutkimuksessa käytettiin neljää eri käsittelyä; Testiaine A kahdella eri annoksella (60 ja 90 μg/kg), deksmedetomidiini (10 μg/kg) yksin ja yhdessä MK-467:n (400 μg/kg) kanssa. Yhdisteiden aiheuttamia sedaatioita arvioitiin tarkoitukseen tehdyllä sedaation pisteytysmenetelmällä. Lisäksi seurattiin yhdisteiden vaikutuksia ruumiinlämpötilaan ja sivuvaikutuksia. Sopivan testiaine A annoksen löydyttyä, yhdisteiden vaikutuksia sydämen sykkeeseen ja verenpaineeseen tutkittiin telemetriaoperoiduilla koirilla jatkuvalla 8.5 tunnin mittauksella.
Tutkimuksissa todettiin, että testiaine A:n sedaatiovasteprofiili oli eri näköinen kuin deksmedetomidiinin, kun aineet annosteltiin lihakseen. Testiaine A:n sedaation maksimivaste oli alhaisempi kuin deksmedetomidiinin ja testiaine A:n aiheuttama sedaatio kesti paljon pidempään. MK-467 annosteleminen samanaikaisesti deksmedetomidiinin kanssa laski ja lyhensi deksmedetomidiinin aiheuttamaa sedaatiovastetta, kun aineet annosteltiin eri lihaksiin.
Testiaine A laski sydämen sykettä kuten deksmedetomidiini, kun taas MK-467 vähensi deksmedetomidiinin aiheuttamaa sykkeen laskua. Käsittelyiden aiheuttamat sykkeen laskut ja nousut sekä vaikutukset ruumiinlämpötiloihin kulkivat käsi kädessä sedaatioiden syvyyksien kanssa. Lisäksi testiaine A sekä MK-467 annosteltuna yhdessä deksmedetomidiinin kanssa, laskivat verenpainetta deksmedetomidiinia enemmän.
Näiden tulosten perusteella, testiaine A ei sovellu suoraan deksmedetomidiinia korvaavaksi preanesteetiksi. Tämä ei kuitenkaan sulje pois ajatusta, etteikö testiaine A:ta voitaisi käyttää toisenlaiseen tarkoitukseen, missä tarvitaan pidempiaikaista sedaatiota, kuten pitkissä leikkauksissa.