Kohti multilateraalisempaa maailmaa? : Saksan kumppanuudet Brasilian, Etelä-Afrikan ja Intian kanssa
Rissanen, Sohvi (2019-01-23)
Kohti multilateraalisempaa maailmaa? : Saksan kumppanuudet Brasilian, Etelä-Afrikan ja Intian kanssa
Rissanen, Sohvi
(23.01.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201902074323
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201902074323
Tiivistelmä
Tutkielman päätutkimuskysymys on: Miten Saksan suhteet Brasiliaan, Etelä-Afrikkaan ja Intiaan voivat vaikuttaa kansainväliseen järjestelmään? Tähän vastatakseen tutkielma vastaa ensin kolmeen alatutkimuskysymykseen: Minkälaisia omia roolikäsityksiä Saksalla on suhteissaan Brasiliaan, Etelä-Afrikkaan ja Intiaan ja millaiset vastaroolit se pyrkii rakentamaan näille maille? Minkälaisia rooliodotuksia Brasilia, Etelä-Afrikka ja Intia kohdistavat Saksaan? Minkälaisia intressejä Saksalle kehittyy suhteissa Brasiliaan, Etelä-Afrikkaan ja Intiaan? Tutkielman aineistona on käytetty Saksan virallisia ulkopoliittisia dokumentteja sekä ulkopolitiikan edustajien puheita, lausuntoja ja haastatteluita. Tämän lisäksi aineistoon kuuluu myös Brasilian, Etelä-Afrikan ja Intian tuottamaa aineistoa.
Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii Alexander Wendtin edustama konstruktivismi ja konstruktivisen tutkimussuunnan alle kuuluva meadilainen symbolisinteraktionistinen rooliteoria. Wendtin teoriasta tutkielmassa on erityisesti hyödynnetty Wendtin keskustelua identiteettien ja intressien muodostumisesta. Meadilainen symbolisinteraktionistinen rooliteoria puolestaan tarjoaa tutkielmalle valtioiden rooleihin liittyviä teoreettisia käsitteitä. Tutkielman menetelmänä on käytetty Essexin koulukunnan diskurssiteoriaa. Kyseisen diskurssiteorian käsitteitä, kuten solmupiste, on hyödynnetty tutkielman menetelmällisinä työkaluina, joilla aineistoa on analysoitu.
Saksan oma roolikäsitys suhteissaan yksittäisiin tutkielman maihin on strateginen kumppani, ja kaikkia tutkielman maita käsittelevässä diskurssissa roolikäsitykseksi muodostuu kilpailija ja kumppani. Niin strategisen kumppanin kuin kilpailijan ja kumppanin roolikäsitykset sisältävät erilaisin painotuksin yhteiset arvot, yhteistyön, yhteisen ja oman vastuun, tiedon- ja osaamisen siirron sekä kaupan ja investoinnit. Myös tutkielman maille diskursseissa rakentuva vastarooli on strateginen kumppani, ja erityisesti Saksa korostaa maiden kasvanutta taloudellista ja poliittista painoarvoa kansainvälisessä järjestelmässä. Tutkielman maiden suunnalta Saksaan kohdistuvia rooliodotuksia kuvastaa Etelä-Afrikan ja Intian kohdalla strateginen kumppani ja Brasilian kohdalla kumppani. Näiden rooliodotusten sisältö myötäilee Saksan omia roolinäkemyksiä, mutta niissä korostuu erityisesti kauppa- ja investointisuhteet. Saksalle muodostuu suhteissaan erityisesti kaupallisia intressejä, mutta myös intressejä tukea maiden kehitystä ja näin saada itselleen vastuuta kantavia, toimintakykyisiä kumppaneita kansainvälisessä järjestelmässä. Vaikka Saksa haluaa rakentaa uusia kumppanuuksia tutkielman maiden kanssa, haluaa Saksa tehdä yhteistyötä niin uusien kuin vanhojen kumppaniensa, erityisesti EU:n ja Yhdysvaltojen, kanssa. Saksan suhteet tutkielman maihin voivat kuitenkin vaikuttaa kansainväliseen järjestelmään lisäämällä multilateraalisuutta.
Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii Alexander Wendtin edustama konstruktivismi ja konstruktivisen tutkimussuunnan alle kuuluva meadilainen symbolisinteraktionistinen rooliteoria. Wendtin teoriasta tutkielmassa on erityisesti hyödynnetty Wendtin keskustelua identiteettien ja intressien muodostumisesta. Meadilainen symbolisinteraktionistinen rooliteoria puolestaan tarjoaa tutkielmalle valtioiden rooleihin liittyviä teoreettisia käsitteitä. Tutkielman menetelmänä on käytetty Essexin koulukunnan diskurssiteoriaa. Kyseisen diskurssiteorian käsitteitä, kuten solmupiste, on hyödynnetty tutkielman menetelmällisinä työkaluina, joilla aineistoa on analysoitu.
Saksan oma roolikäsitys suhteissaan yksittäisiin tutkielman maihin on strateginen kumppani, ja kaikkia tutkielman maita käsittelevässä diskurssissa roolikäsitykseksi muodostuu kilpailija ja kumppani. Niin strategisen kumppanin kuin kilpailijan ja kumppanin roolikäsitykset sisältävät erilaisin painotuksin yhteiset arvot, yhteistyön, yhteisen ja oman vastuun, tiedon- ja osaamisen siirron sekä kaupan ja investoinnit. Myös tutkielman maille diskursseissa rakentuva vastarooli on strateginen kumppani, ja erityisesti Saksa korostaa maiden kasvanutta taloudellista ja poliittista painoarvoa kansainvälisessä järjestelmässä. Tutkielman maiden suunnalta Saksaan kohdistuvia rooliodotuksia kuvastaa Etelä-Afrikan ja Intian kohdalla strateginen kumppani ja Brasilian kohdalla kumppani. Näiden rooliodotusten sisältö myötäilee Saksan omia roolinäkemyksiä, mutta niissä korostuu erityisesti kauppa- ja investointisuhteet. Saksalle muodostuu suhteissaan erityisesti kaupallisia intressejä, mutta myös intressejä tukea maiden kehitystä ja näin saada itselleen vastuuta kantavia, toimintakykyisiä kumppaneita kansainvälisessä järjestelmässä. Vaikka Saksa haluaa rakentaa uusia kumppanuuksia tutkielman maiden kanssa, haluaa Saksa tehdä yhteistyötä niin uusien kuin vanhojen kumppaniensa, erityisesti EU:n ja Yhdysvaltojen, kanssa. Saksan suhteet tutkielman maihin voivat kuitenkin vaikuttaa kansainväliseen järjestelmään lisäämällä multilateraalisuutta.