M&A-toiminnan yrityskohtaiset determinantit : Helsingin pörssin ostajayritysten taloudelliset piirteet
Riikonen, Iiro (2019-02-12)
M&A-toiminnan yrityskohtaiset determinantit : Helsingin pörssin ostajayritysten taloudelliset piirteet
(12.02.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201902155101
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201902155101
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa on tarkasteltu Suomessa Helsingin pörssin päälistalle listattuja yrityksiä vuosina 2010-2017. Regressioanalyysin avulla on pyritty selvittämään yrityskauppoihin ostavana osapuolena osallistuvien yhtiöiden mahdollisia tunnusomaisia piirteitä.
Tutkielmassa avataan yritysostotoimintaan liittyvät olennaiset käsitteet sekä teoriat. Tämän jälkeen käsitellään aiempia tutkimuksia ja niiden tuloksia, joiden pohjalta on rakennettu kuusi erillistä tarkasteltavaa hypoteesia. Tutkielman ensimmäinen hypoteesi olettaa suuren koon korreloivan yritysostotoiminnan kanssa. Koon vaikutuksen tarkastelemista varten valittiin kaksi muuttujaa (taseen loppusumma ja liikevaihto). Toinen hypoteesi olettaa aineettoman omaisuuden osuuden taseen loppusummasta korreloivan yritysostotoiminnan kanssa. Kolmas hypoteesi olettaa tutkimus ja kehitys -menojen korreloivan positiivisesti yritysostotoiminnan kanssa. Neljäs hypoteesi olettaa suurten likvidien varojen korreloivan yritysostotoiminnan kanssa. Viides hypoteesi olettaa yhtiön velkaantuneisuuden hillitsevän yritysostotoimintaa ja kuudes hypoteesi olettaa yrityksen kasvuvauhdin olevan positiivisessa korrelaatiossa yritysostotoiminnan kanssa.
Tutkielman tuloksissa saatiin tukea ensimmäiselle ja toiselle hypoteesille. Taseen loppusumma vaikuttaisi olevan yhteydessä yritysostotoimintaan. Suurilla yrityksillä on tyypillisesti kokonsa puolesta paremmat kyvykkyydet ja mahdollisuudet kantaa yrityskauppoihin liittyviä riskejä. Suuri organisaatio mahdollistaa usein myös laajemman resurssipohjan, jota yhtiö voi halutessaan hyödyntää. Suurelle yhtiölle on myös tyypillisesti tarjolla halvempaa rahoitusta yritysostojen kaltaisiin mittaviin investointeihin. Myös toinen hypoteesi sai tutkielmassa tukea. Aineettoman pääoman osuus taseen loppusummasta vaikuttaisi korreloivan yritysostotoiminnan kanssa. Yritys voi aineettoman pääomansa turvin pyrkiä uusilla markkinoille monopoliasemaan. Esimerkiksi patentit tai muut immateriaalioikeudet voivat luoda yritykselle ylivoimaista kilpailuetua, jolloin nopea laajeneminen yritysostoilla voi olla kannattava strategia. Tutkielma ei kuitenkaan erottele liikearvoa muusta aineettomasta omaisuudesta, joten on mahdollista, että yritys, jonka strategiaan on kirjattu laajeneminen yritysostoilla, on kerryttänyt suuren liikearvon taseelle, joka vaikuttaa eteenpäin mennessä havaintoihin. Aihetta olisi hyvä tarkastella jatkossa ilman liikearvoa tai mahdollisesti laadullisella tutkimuksella yritysjohdon motiiveista ja perusteluista yritysostoihin.
Tutkielmassa avataan yritysostotoimintaan liittyvät olennaiset käsitteet sekä teoriat. Tämän jälkeen käsitellään aiempia tutkimuksia ja niiden tuloksia, joiden pohjalta on rakennettu kuusi erillistä tarkasteltavaa hypoteesia. Tutkielman ensimmäinen hypoteesi olettaa suuren koon korreloivan yritysostotoiminnan kanssa. Koon vaikutuksen tarkastelemista varten valittiin kaksi muuttujaa (taseen loppusumma ja liikevaihto). Toinen hypoteesi olettaa aineettoman omaisuuden osuuden taseen loppusummasta korreloivan yritysostotoiminnan kanssa. Kolmas hypoteesi olettaa tutkimus ja kehitys -menojen korreloivan positiivisesti yritysostotoiminnan kanssa. Neljäs hypoteesi olettaa suurten likvidien varojen korreloivan yritysostotoiminnan kanssa. Viides hypoteesi olettaa yhtiön velkaantuneisuuden hillitsevän yritysostotoimintaa ja kuudes hypoteesi olettaa yrityksen kasvuvauhdin olevan positiivisessa korrelaatiossa yritysostotoiminnan kanssa.
Tutkielman tuloksissa saatiin tukea ensimmäiselle ja toiselle hypoteesille. Taseen loppusumma vaikuttaisi olevan yhteydessä yritysostotoimintaan. Suurilla yrityksillä on tyypillisesti kokonsa puolesta paremmat kyvykkyydet ja mahdollisuudet kantaa yrityskauppoihin liittyviä riskejä. Suuri organisaatio mahdollistaa usein myös laajemman resurssipohjan, jota yhtiö voi halutessaan hyödyntää. Suurelle yhtiölle on myös tyypillisesti tarjolla halvempaa rahoitusta yritysostojen kaltaisiin mittaviin investointeihin. Myös toinen hypoteesi sai tutkielmassa tukea. Aineettoman pääoman osuus taseen loppusummasta vaikuttaisi korreloivan yritysostotoiminnan kanssa. Yritys voi aineettoman pääomansa turvin pyrkiä uusilla markkinoille monopoliasemaan. Esimerkiksi patentit tai muut immateriaalioikeudet voivat luoda yritykselle ylivoimaista kilpailuetua, jolloin nopea laajeneminen yritysostoilla voi olla kannattava strategia. Tutkielma ei kuitenkaan erottele liikearvoa muusta aineettomasta omaisuudesta, joten on mahdollista, että yritys, jonka strategiaan on kirjattu laajeneminen yritysostoilla, on kerryttänyt suuren liikearvon taseelle, joka vaikuttaa eteenpäin mennessä havaintoihin. Aihetta olisi hyvä tarkastella jatkossa ilman liikearvoa tai mahdollisesti laadullisella tutkimuksella yritysjohdon motiiveista ja perusteluista yritysostoihin.