Ostavan yrityksen omistajien varallisuusmuutos yrityskauppatilanteessa : Kurssireaktion tarkastelu lyhyellä aikavälillä 2010-2017
Oksala, Tuomo (2019-02-18)
Ostavan yrityksen omistajien varallisuusmuutos yrityskauppatilanteessa : Kurssireaktion tarkastelu lyhyellä aikavälillä 2010-2017
(18.02.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201902205801
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201902205801
Tiivistelmä
Yrityskaupat ovat keskeisimpiä yrityksen kasvumahdollisuuksia orgaanisen kasvun ohella. Ne ovat usein aikaa ja rahaa vieviä, tarkasti suunniteltuja todella pitkän strategian tuloksia. Muutokset näkyvät tilinpäätöksessä positiivisena usein vasta vuosien päästä, mutta sijoittajien ensireaktio yrityskauppailmoitukseen heiluttaa osakekursseja ja näin ollen yrityksen markkina-arvoa.
Yritysten markkina-arvot ja sen myötä yrityskauppoihin sidotut varat ovat olleet tasaisessa kasvussa koko 2010-luvun. Lukumäärältään Suomessa toteutetut yrityskaupat ovat pysyneet tasaisena. Yleisesti ostajayrityksen sanotaan häviävän yrityskaupassa kohdeyrityksen omistajien tehdessä suuremmat voitot. Tässä tutkielmassa pyritään selvittämään ovatko suomalaiset julkiset osakeyhtiöt kyenneet tekemään osakkeenomistajiaan tyydyttäviä yrityskauppoja varallisuusmuutoksella mitattuna. Lyhyen aikavälin tarkastelu valittiin aikaikkunaksi, sillä lyhyemmällä aikavälillä yrityskaupan synnyttämät epänormaalit tuotot voidaan erottaa ulkopuolisista tekijöistä luotettavammin kuin pitkällä aikavälillä. Oletettavissa oli, että meneillään oleva sulautumisaalto sekä pitkään jatkunut nousukausi nostavat yrityskaupoista syntyviä epänormaaleja tuottoja.
Tutkimusmenetelmänä käytetään tapahtumatutkimusta ja aikaikkunana viisi kaupankäyntipäivää ennen ja jälkeen tapahtumahetken (-5, 5). Aineisto koostuu 93:stä yrityskauppailmoituksesta. Kohdeyrityksen tulee sijaita EU-alueella, Norjassa tai Sveitsissä. Kaupan synnyttämien epänormaalien tuottojen lisäksi tutkimuksessa pyritetään löytämään syitä suuresti vaihteleville tuotoille.
Empiiristen tulosten perusteella suomalaiset yritykset ovat kyenneet kasvamaan yrityskauppojen avulla osakkeenomistajiaan tyydyttävällä tavalla. Epänormaalit tuotot ovat olleet keskimäärin selkeästi positiivisia yrityskauppailmoituksen jälkeen koko tarkasteltavalta ajanjaksolta. Tieto tapahtuvasta yrityskaupasta ei keskimäärin ole vuotanut markkinoille ja reaktio on tapahtunut vasta ilmoituksen jälkeen.
Yritysten markkina-arvot ja sen myötä yrityskauppoihin sidotut varat ovat olleet tasaisessa kasvussa koko 2010-luvun. Lukumäärältään Suomessa toteutetut yrityskaupat ovat pysyneet tasaisena. Yleisesti ostajayrityksen sanotaan häviävän yrityskaupassa kohdeyrityksen omistajien tehdessä suuremmat voitot. Tässä tutkielmassa pyritään selvittämään ovatko suomalaiset julkiset osakeyhtiöt kyenneet tekemään osakkeenomistajiaan tyydyttäviä yrityskauppoja varallisuusmuutoksella mitattuna. Lyhyen aikavälin tarkastelu valittiin aikaikkunaksi, sillä lyhyemmällä aikavälillä yrityskaupan synnyttämät epänormaalit tuotot voidaan erottaa ulkopuolisista tekijöistä luotettavammin kuin pitkällä aikavälillä. Oletettavissa oli, että meneillään oleva sulautumisaalto sekä pitkään jatkunut nousukausi nostavat yrityskaupoista syntyviä epänormaaleja tuottoja.
Tutkimusmenetelmänä käytetään tapahtumatutkimusta ja aikaikkunana viisi kaupankäyntipäivää ennen ja jälkeen tapahtumahetken (-5, 5). Aineisto koostuu 93:stä yrityskauppailmoituksesta. Kohdeyrityksen tulee sijaita EU-alueella, Norjassa tai Sveitsissä. Kaupan synnyttämien epänormaalien tuottojen lisäksi tutkimuksessa pyritetään löytämään syitä suuresti vaihteleville tuotoille.
Empiiristen tulosten perusteella suomalaiset yritykset ovat kyenneet kasvamaan yrityskauppojen avulla osakkeenomistajiaan tyydyttävällä tavalla. Epänormaalit tuotot ovat olleet keskimäärin selkeästi positiivisia yrityskauppailmoituksen jälkeen koko tarkasteltavalta ajanjaksolta. Tieto tapahtuvasta yrityskaupasta ei keskimäärin ole vuotanut markkinoille ja reaktio on tapahtunut vasta ilmoituksen jälkeen.