Metabolisen oireyhtymän diagnoosikriteerit ja muut keskeiset kardiovaskulaaririskitekijät
Rantanen, Aate (2019-02-20)
Metabolisen oireyhtymän diagnoosikriteerit ja muut keskeiset kardiovaskulaaririskitekijät
Rantanen, Aate
(20.02.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201902225993
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201902225993
Tiivistelmä
Kardiovaskulaarisairauksien ja diabeteksen riskitekijöillä on jo kauan tiedetty olevan taipumus kasautua. Tällaisia riskitekijöitä ovat muun muassa kohonnut verenpaine, dyslipidemia, kohonnut veren paastoglukoosi sekä keskivartalolihavuus. Näiden riskitekijöiden kasauma on nimetty metaboliseksi oireyhtymäksi (MBO, Metabolic syndrome, MetS). Metaboliselle oireyhtymälle on tehty useita eri määritelmiä, joista merkittävimmät ovat National Cholesterol Education Program Adult Treatment Panel III -kriteeristö (NCEP/ATPIII), International Diabetes Federation -kriteeristö (IDF) kriteeristö sekä usean suuren kansainvälisen organisaation vuonna 2009 esittelemän Harmonizing the Metabolic Syndrome -julkilausuman kriteeristö. Minkään kriteeristön ei ole osoitettu olevan toisia osuvampi kardiovaskulaarisairausriskin osoittamisessa. Perinteisesti NCEP/ATPIII-kriteeristöä on käytetty Yhdysvalloissa, kun taas IDF-kriteeristöä on käytetty enemmän eurooppalaisten keskuudessa.
Opinnäytetyön aineistona käytettiin Kokemäenjokilaakson valtimotautien ehkäisyprojektin (Harmonica-project) väestötutkimuksen aineistoa. Väestötutkimuksessa postitettiin vuosien 2005 ja 2007 välillä 6013:lle 45–70 vuotiaalle Harjavallan ja Kokemäen asukkaalle kardiovaskulaarisairauksien riskitekijäkysely, mittanauha vyötärönympärysmittausta varten ja tyypin 2 diabeteksen riskikysely. Kyselyyn vastanneiden osuus oli 73 %. Riskitekijäkyselyiden perusteella kardiovaskulaaririskissä olleet henkilöt (n = 2752) kutsuttiin hoitajakäynnille, jossa kartoitettiin elintapoja, tehtiin kliinisiä mittauksia (paino, pituus, painoindeksi, vyötärönympärys, verenpaine) sekä laboratoriokokeita (sokerirasituskoe, plasman lipidit). Tässä tutkielmassa vertaillaan metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä väestötutkimukseen osallistuneilla henkilöillä eri diagnoosikriteereitä käyttäen. Lisäksi tarkastellaan kardiovaskulaarisairauksien riskitekijöiden esiintyvyyttä väestössä.
Tutkimuksessa metabolisen oireyhtymän esiintyvyys väestössä oli suurempaa IDF- ja Harmonizing-diagnoosikriteereillä (61,9 % ja 63,7 %) kuin NCEP/ATPIII-kriteereillä (51,3 %), mikä selittyy NCEP/ATPIII-kriteeristön korkeammilla vyötärönympäryksen ja paastoglukoosin raja-arvoilla. Metabolisen oireyhtymän diagnoosikriteerit täyttäneillä tutkittavilla ilmeni merkitsevästi korkeammat verenpainearvot, triglyseridi- ja paastoglukoosipitoisuudet, matalampi HDL-kolesteroli ja korkeampi painoindeksi kuin niillä, joilla diagnoosikriteerit eivät täyttyneet.
Opinnäytetyön aineistona käytettiin Kokemäenjokilaakson valtimotautien ehkäisyprojektin (Harmonica-project) väestötutkimuksen aineistoa. Väestötutkimuksessa postitettiin vuosien 2005 ja 2007 välillä 6013:lle 45–70 vuotiaalle Harjavallan ja Kokemäen asukkaalle kardiovaskulaarisairauksien riskitekijäkysely, mittanauha vyötärönympärysmittausta varten ja tyypin 2 diabeteksen riskikysely. Kyselyyn vastanneiden osuus oli 73 %. Riskitekijäkyselyiden perusteella kardiovaskulaaririskissä olleet henkilöt (n = 2752) kutsuttiin hoitajakäynnille, jossa kartoitettiin elintapoja, tehtiin kliinisiä mittauksia (paino, pituus, painoindeksi, vyötärönympärys, verenpaine) sekä laboratoriokokeita (sokerirasituskoe, plasman lipidit). Tässä tutkielmassa vertaillaan metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä väestötutkimukseen osallistuneilla henkilöillä eri diagnoosikriteereitä käyttäen. Lisäksi tarkastellaan kardiovaskulaarisairauksien riskitekijöiden esiintyvyyttä väestössä.
Tutkimuksessa metabolisen oireyhtymän esiintyvyys väestössä oli suurempaa IDF- ja Harmonizing-diagnoosikriteereillä (61,9 % ja 63,7 %) kuin NCEP/ATPIII-kriteereillä (51,3 %), mikä selittyy NCEP/ATPIII-kriteeristön korkeammilla vyötärönympäryksen ja paastoglukoosin raja-arvoilla. Metabolisen oireyhtymän diagnoosikriteerit täyttäneillä tutkittavilla ilmeni merkitsevästi korkeammat verenpainearvot, triglyseridi- ja paastoglukoosipitoisuudet, matalampi HDL-kolesteroli ja korkeampi painoindeksi kuin niillä, joilla diagnoosikriteerit eivät täyttyneet.