Velallisyrityksen varhaisen vaiheen saneeraus
Katila, Katariina (2019-02-19)
Velallisyrityksen varhaisen vaiheen saneeraus
(19.02.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201902276501
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201902276501
Tiivistelmä
Tutkielmani käsittelee velallisyrityksen varhaisen vaiheen saneerausta. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, minkälaisia varhaisen vaiheen saneeraukseen tähtääviä keinoja suomalainen oikeusjärjestelmä mahdollistaa taloudellisista vaikeuksista kärsiville yrityksille. Lisäksi tutkin, minkälaisia varhaisen vaiheen saneeraukseen tähtääviä toimenpiteitä Euroopan unionin (EU) oikeudessa edellytetään jäsenvaltioiden lainsäädännöiltä. Tutkimuskysymyksiin vastaaminen edellyttää myös perehtymistä siihen, miksi yrityssaneeraukseen ei usein hakeuduta riittävän varhaisessa vaiheessa.
Tutkimusmenetelmäni on lainopillinen. Käytän pääasiallisina lähteinä lainsäädäntöä, virallislähteitä, oikeuskirjallisuutta sekä internet-lähteitä. Velallisyrityksen varhaisen vaiheen saneeraus on ajankohtainen aihe, sillä Euroopan komissio on antanut marraskuussa 2016 direktiiviehdotuksen koskien varhaisen vaiheen saneerausta ja toisen mahdollisuuden antamista konkurssin tehneille yrittäjille. Direktiiviehdotuksen käsittely jatkuu parhaillaan Euroopan unionissa. Direktiivin lopullinen hyväksyminen merkitsisi osittaista harmonisointia insolvenssioikeuden alalla.
Suomen oikeudessa yrityssaneeraus on mahdollista toteuttaa yrityssaneerauslain mukaisen legaalisaneerauksen, vapaaehtoisen saneerauksen tai vapaaehtoista saneerausta ja legaalisaneerausta yhdistelevän etukäteen neuvotellun saneerauksen puitteissa. Täysimittainen legaalisaneeraus on tunnettu suurista kustannuksista ja hitaudestaan. Se ei siten ole varhaisen vaiheen saneeraukseen tähtäävä malli vaan pikemminkin yrityksen viimesijainen pelastuskeino ennen konkurssia. Kaksi muuta saneerausmallia sopivat paremmin varhaisen vaiheen saneeraukseen, sillä ne ovat hallinnollisesti kevyempiä ja kustannustehokkaampia kuin legaalisaneeraus.
EU-oikeudessa kannustetaan jäsenvaltioita säätämään varhaisen vaiheen saneerauksen puitteista jatkossa yhtenäisemmin. Velallisyritykset hakeutuvat legaalisaneeraukseen liian myöhäisessä vaiheessa tyypillisesti epäonnistumisen stigman pelon takia. Insolvenssimenettelyihin liittyvää epäonnistumisen stigmaa tulisi pyrkiä vähentämään. Se on varhaisen vaiheen saneerauksen ohella keskeinen tavoite EU-oikeudessa.
Tutkimusmenetelmäni on lainopillinen. Käytän pääasiallisina lähteinä lainsäädäntöä, virallislähteitä, oikeuskirjallisuutta sekä internet-lähteitä. Velallisyrityksen varhaisen vaiheen saneeraus on ajankohtainen aihe, sillä Euroopan komissio on antanut marraskuussa 2016 direktiiviehdotuksen koskien varhaisen vaiheen saneerausta ja toisen mahdollisuuden antamista konkurssin tehneille yrittäjille. Direktiiviehdotuksen käsittely jatkuu parhaillaan Euroopan unionissa. Direktiivin lopullinen hyväksyminen merkitsisi osittaista harmonisointia insolvenssioikeuden alalla.
Suomen oikeudessa yrityssaneeraus on mahdollista toteuttaa yrityssaneerauslain mukaisen legaalisaneerauksen, vapaaehtoisen saneerauksen tai vapaaehtoista saneerausta ja legaalisaneerausta yhdistelevän etukäteen neuvotellun saneerauksen puitteissa. Täysimittainen legaalisaneeraus on tunnettu suurista kustannuksista ja hitaudestaan. Se ei siten ole varhaisen vaiheen saneeraukseen tähtäävä malli vaan pikemminkin yrityksen viimesijainen pelastuskeino ennen konkurssia. Kaksi muuta saneerausmallia sopivat paremmin varhaisen vaiheen saneeraukseen, sillä ne ovat hallinnollisesti kevyempiä ja kustannustehokkaampia kuin legaalisaneeraus.
EU-oikeudessa kannustetaan jäsenvaltioita säätämään varhaisen vaiheen saneerauksen puitteista jatkossa yhtenäisemmin. Velallisyritykset hakeutuvat legaalisaneeraukseen liian myöhäisessä vaiheessa tyypillisesti epäonnistumisen stigman pelon takia. Insolvenssimenettelyihin liittyvää epäonnistumisen stigmaa tulisi pyrkiä vähentämään. Se on varhaisen vaiheen saneerauksen ohella keskeinen tavoite EU-oikeudessa.