Väliintulosta ja sen edellytyksistä erityisesti siviiliprosessissa
Malmberg, Antti (2019-02-19)
Väliintulosta ja sen edellytyksistä erityisesti siviiliprosessissa
(19.02.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201902276504
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201902276504
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassa perehdytään sivullisten oikeudellisten intressien suojaksi tarkoitettuun väliintulomenettelyyn, josta säädetään oikeudenkäymiskaaren 18 luvun lopussa. Tutkielman tarkoituksena on ensinnäkin selvittää, mitä väliintulolla tarkoitetaan, minkälaisen aseman väliintulija oikeudenkäynnissä saa sekä mikä on väliintulon suhde eräisiin subjektiivisen kumulaation piiriin kuuluviin säännöksiin. Varsinainen pääpaino tutkielmassa on kuitenkin sekä relevantin oikeuskäytännön että väliintuloa käsittelevän oikeuskirjallisuuden nojalla selvittää väliintulon edellytyksiä osana voimassa olevaa oikeutta. Tähän kysymykseen vastaamiseksi perehdytään yleisen väliintulosäännöksen (OK 18:8) sanamuotoon, korkeimman oikeuden väliintuloa käsittelevään ennakkoratkaisuun KKO:2008:30 ja niihin tuomioon liittyviin oikeusvaikutuksiin, jotka sivulliseen ulottuessaan voivat synnyttää vaadittavan väliintulointressin.
Lähestymistapa tutkielmassa on lainopillinen. Aihetta lähestytään väliintuloa koskevien oikeudenkäymiskaaren säännösten, lainvalmisteluaineiston, oikeuskirjallisuuden sekä erityisesti korkeimman oikeuden ja hovioikeuksien oikeuskäytäntöön tukeutuen. Koska Ruotsin väliintuloa koskeva sääntely on toiminut esikuvana kotimaiselle aihetta koskevalle lainsäädännölle, on tutkielmassa hyödynnetty sellaisenaan myös ruotsalaista oikeuskirjallisuutta sekä Ruotsin korkeimman oikeuden oikeuskäytäntöä. Tutkielman lopussa on lyhyt oikeusvertaileva osuus, jossa on selvitetty, löytyykö väliintuloa koskevaa sääntelyä Saksasta, Ranskasta tai Englannista.
Tutkielmassa havaitaan sanamuodoltaan väljän väliintulosäännöksen itsessään mahdollistavan varsin laajan interventio-oikeuden sivulliselle. Toisaalta työssä pannaan merkille, ettei säännös yksistään anna väliintulo-oikeuden laajuudesta realistista kuvaa, vaan oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä esitetyt tulkintakannanotot supistavat merkittävästi väliintulon käyttöalaa. Tästä huolimatta suhteellisen laaja väliintuloa koskeva oikeuskäytäntö osoittaa, että väliintulolla on yhä paikkansa erityisesti osana siviiliasiain oikeudenkäyntimenettelyä.
Lähestymistapa tutkielmassa on lainopillinen. Aihetta lähestytään väliintuloa koskevien oikeudenkäymiskaaren säännösten, lainvalmisteluaineiston, oikeuskirjallisuuden sekä erityisesti korkeimman oikeuden ja hovioikeuksien oikeuskäytäntöön tukeutuen. Koska Ruotsin väliintuloa koskeva sääntely on toiminut esikuvana kotimaiselle aihetta koskevalle lainsäädännölle, on tutkielmassa hyödynnetty sellaisenaan myös ruotsalaista oikeuskirjallisuutta sekä Ruotsin korkeimman oikeuden oikeuskäytäntöä. Tutkielman lopussa on lyhyt oikeusvertaileva osuus, jossa on selvitetty, löytyykö väliintuloa koskevaa sääntelyä Saksasta, Ranskasta tai Englannista.
Tutkielmassa havaitaan sanamuodoltaan väljän väliintulosäännöksen itsessään mahdollistavan varsin laajan interventio-oikeuden sivulliselle. Toisaalta työssä pannaan merkille, ettei säännös yksistään anna väliintulo-oikeuden laajuudesta realistista kuvaa, vaan oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä esitetyt tulkintakannanotot supistavat merkittävästi väliintulon käyttöalaa. Tästä huolimatta suhteellisen laaja väliintuloa koskeva oikeuskäytäntö osoittaa, että väliintulolla on yhä paikkansa erityisesti osana siviiliasiain oikeudenkäyntimenettelyä.