Isyyden kumoamisen perusteita, syitä ja ratkaisuja
Lampola, Katja (2019-02-27)
Isyyden kumoamisen perusteita, syitä ja ratkaisuja
(27.02.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201903046957
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201903046957
Tiivistelmä
Pro gradun aiheena on selvittää ketkä käyttivät kanneoikeutta isyyden kumoamisessa, millä perusteella, mistä virheellinen isyys johtui ja oliko virheellinen isyys korjattavissa vastaamaan biologista totuutta. Tutkimuksen metodit ovat lainopillinen sekä oikeushistoriallinen. Lainsäädäntö määrittelee avioliitossa olevan äidin lapsen isyyden ns. isyysolettaman avulla, jonka mukaan aviomies on lapsen isä. Vastaavasti laissa ovat säännökset, jotka koskevat avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyden tunnustamista ja vahvistamista. Tämän vuoksi työssä on selostettu isyyden kumoamiseen liittyvää lainsäädäntöä perusteluineen, josta ilmenee miten isyys määräytyy, kenellä on oikeus nostaa isyyden kumoamista koskeva kanne, millä perusteella ja mitkä ovat määräajat kanteen nostamiselle. Tutkimuksen metodi on myös oikeushistoriallinen, koska aloitan tutkimuksen ajasta jolloin syntyperälaki astui voimaan eli 1.päivä tammikuuta 1958. Isyyslaki astui voimaan vuonna 1976 ja sitä uudistettiin merkittävästi vuonna 2015.
Edellä mainittujen syiden vuoksi tärkeitä lähteitä ovat lainsäädäntö ja niiden esityöt. Oikeuskäytännöllä on kuitenkin merkittävä osuus työssä ja oikeuden ratkaisuja tutkielmassa on runsaasti lähtien käräjäoikeuden ratkaisuista päättyen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuihin. Merkittävää huomiota on kiinnitetty tapauksiin, joissa isyyden kumoamista koskeva kanne on nostettu vasta määräajan jälkeen.
Tutkimusajanjakson pituus on noin 60-vuotta, jonka aikana isyyteen liittyvä lainsäädäntö on muuttunut. Vastaavasti raskauden ehkäisymenetelmät ovat kehittyneet, mutta myös tahaton lapsettomuus on lisääntynyt. Isyys on muuttunut olennaisesti 2000-luvulle mentäessä, sillä nykyään isät ovat aktiivisia sitoutuen lasten hoitoon ja kasvatukseen. Yhteiskunta ja perhemuodot ovat muuttuneet ja isyys saa uusia ja useita eri merkityksiä. Lisäksi sateenkaariperheet ovat tulleet hyväksytyksi perhemuodoksi.
Edellä mainittujen syiden vuoksi tärkeitä lähteitä ovat lainsäädäntö ja niiden esityöt. Oikeuskäytännöllä on kuitenkin merkittävä osuus työssä ja oikeuden ratkaisuja tutkielmassa on runsaasti lähtien käräjäoikeuden ratkaisuista päättyen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuihin. Merkittävää huomiota on kiinnitetty tapauksiin, joissa isyyden kumoamista koskeva kanne on nostettu vasta määräajan jälkeen.
Tutkimusajanjakson pituus on noin 60-vuotta, jonka aikana isyyteen liittyvä lainsäädäntö on muuttunut. Vastaavasti raskauden ehkäisymenetelmät ovat kehittyneet, mutta myös tahaton lapsettomuus on lisääntynyt. Isyys on muuttunut olennaisesti 2000-luvulle mentäessä, sillä nykyään isät ovat aktiivisia sitoutuen lasten hoitoon ja kasvatukseen. Yhteiskunta ja perhemuodot ovat muuttuneet ja isyys saa uusia ja useita eri merkityksiä. Lisäksi sateenkaariperheet ovat tulleet hyväksytyksi perhemuodoksi.