Kansainvälinen verosuunnittelu ja moraali : Suomalaisten suuryritysten näkökulma

Abstract

Verosuunnittelun tarkoitus on tukea yrityssuunnittelua ja suojella yritystä muun muassa kaksinkertaiselta verotukselta. Osa suurista monikansallisista suuryrityksistä on kuitenkin onnistunut saavuttamaan lähes nollaverotuksen käyttämällä hyväksi kansainvälisen verojärjestelmän epäyhteneväisyyksiä. Tapaukset ovat saaneet paljon huomiota julkisuudessa ja yritysten toimintaa on pidetty lähinnä moraalittomana. Samalla verosuunnittelun maine on kärsinyt. Tämä herättää kysymyksen mitä tapahtuu verosuunnittelijoiden mielissä. Toisaalta yritykset itse ovat olleet kovin vaitonaisia tavoitteistaan verosuunnittelun suhteen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten suomalaisissa suuryrityksissä verosuunnittelun parissa työskentelevät ihmiset rakentavat moraaliaan ja missä he näkevät hyväksyttävän verosuunnittelun rajojen kulkevan. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen, ja sen empiria perustuu neljään teemahaastatteluun, joissa haastateltavina olivat kolme verojohtajaa ja yksi konsernitason kontrolleri. Teoreettinen viitekehys muodostuu sekä laskentatoimen että moraalipsykologian teorioista. Tutkimusote on toiminta-analyyttinen, sillä tavoitteena on lisätä ymmärrystä verosuunnittelusta moraalisena ilmiönä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että kun suuri yleisö arvioi verosuunnittelua oikeudenmukaisuuskysymyksenä, verosuunnittelijoiden työssä painottuvat ennen kaikkea lainmukaisuus ja oikeellisuusnäkökulmat. Vaikka verosuunnittelijatkin pitivät oikeudenmukaisuuden toteutumista tärkeänä, kuitenkin viimekädessä lainsäädäntö määrittelee toiminnan ja sen lopputuloksen verosuunnittelussa. Kansainvälisen verojärjestelmän epäyhteneväisyydet ja porsaanreiät eivät nousseet esiin keskeisinä verosuunnittelukeinoina tässä tutkimuksessa, vaan tärkeimpänä kriteerinä veroratkaisujen osalta pidettiin sitä, kuinka hyvin ne palvelevat liiketoimintaa kokonaisuutena. Tutkittavien halu noudattaa lakia osoittautui kuitenkin merkittäväksi tekijäksi moraalisen motivaation kannalta taloudellisten tekijöiden rinnalla.