Lapsen äkillisen välikorvatulehduksen ennustaminen flunssanaikaisten epäspesfisten oireiden avulla
Isotalo, Katri (2019-03-08)
Lapsen äkillisen välikorvatulehduksen ennustaminen flunssanaikaisten epäspesfisten oireiden avulla
(08.03.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201903118386
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201903118386
Tiivistelmä
Äkillinen välikorvatulehdus on hyvin yleinen pienten lasten infektio. Tämän työn tarkoituksena oli selvittää, voidaanko lapsen epäspesifisten oireiden, eli ruokahalut-tomuuden, ärtyneisyyden, väsähtäneisyyden, ikuisuuden tai yölevottomuuden, avul-la ennustaa äkillisen välikorvatulehduksen kehittymistä flunssan aikana.
Potilaita rekrytoitiin tutkimusaineistoon maaliskuun 2006 ja joulukuun 2008 välise-nä aikana. Tutkimuksen sisääntulokriteerinä olivat lapsen 6-35 kuukauden ikä ja tutkimuslääkärin toteama äkillinen välikorvatulehdus. Tutkimuspopulaatio koostuu 300 lapsesta, joiden keski-ikä tutkimuksen alkuhetkellä oli 16 kuukautta. Varsinainen tutkimusaineisto koostui oirepäiväkirjamerkinnöistä, joita vanhemmat tekivät seu-rannan aikana. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin seurantapäiviä 19-70. Työn oirejak-so- ja flunssaepisodien muodostus suoritettiin R-ohjelmalla ja aineiston tilastollinen käsitteleminen ja analyysi tehtiin Microsoft Excel - ja IBM SPSS Statistics 25 -ohjelmilla.
Seurantapäiviä kertyi kaikkiaan 11 990, joista 36 prosentin aikana oli lapsilla myös flunssaa. Flunssaepisodin mediaanipituus oli 9 päivää. Lapsista 51 prosentille kehit-tyi seurantajakson aikana ainakin yksi uusi äkillinen välikorvatulehdus. Flunssanai-kaisen uuden oirejakson alkamisesta seurasi äkillinen välikorvatulehdus kolmen päi-vän kuluessa ärtyneisyysjaksoista 24 %:ssa, itkuisuusjaksoista 27 %:ssa, yölevotto-muusjaksoista 19 %:ssa, väsymysjaksoista 27 %:ssa ja huonon ruokahalun jaksoista 22 %:ssa tapauksista. Oireiden välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Äkilli-sen välikorvatulehduksen kehittymistä ei siis voida ennustaa erityisen luotettavasti näiden oireiden avulla, vaikka oireet voivat liittyä äkilliseen välikorvatulehdukseen.
Potilaita rekrytoitiin tutkimusaineistoon maaliskuun 2006 ja joulukuun 2008 välise-nä aikana. Tutkimuksen sisääntulokriteerinä olivat lapsen 6-35 kuukauden ikä ja tutkimuslääkärin toteama äkillinen välikorvatulehdus. Tutkimuspopulaatio koostuu 300 lapsesta, joiden keski-ikä tutkimuksen alkuhetkellä oli 16 kuukautta. Varsinainen tutkimusaineisto koostui oirepäiväkirjamerkinnöistä, joita vanhemmat tekivät seu-rannan aikana. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin seurantapäiviä 19-70. Työn oirejak-so- ja flunssaepisodien muodostus suoritettiin R-ohjelmalla ja aineiston tilastollinen käsitteleminen ja analyysi tehtiin Microsoft Excel - ja IBM SPSS Statistics 25 -ohjelmilla.
Seurantapäiviä kertyi kaikkiaan 11 990, joista 36 prosentin aikana oli lapsilla myös flunssaa. Flunssaepisodin mediaanipituus oli 9 päivää. Lapsista 51 prosentille kehit-tyi seurantajakson aikana ainakin yksi uusi äkillinen välikorvatulehdus. Flunssanai-kaisen uuden oirejakson alkamisesta seurasi äkillinen välikorvatulehdus kolmen päi-vän kuluessa ärtyneisyysjaksoista 24 %:ssa, itkuisuusjaksoista 27 %:ssa, yölevotto-muusjaksoista 19 %:ssa, väsymysjaksoista 27 %:ssa ja huonon ruokahalun jaksoista 22 %:ssa tapauksista. Oireiden välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Äkilli-sen välikorvatulehduksen kehittymistä ei siis voida ennustaa erityisen luotettavasti näiden oireiden avulla, vaikka oireet voivat liittyä äkilliseen välikorvatulehdukseen.