Lapsen äkillisen välikorvatulehduksen ennustaminen flunssanaikaisten epäspesfisten oireiden avulla
Isotalo, Katri (2019-03-08)
Isotalo, Katri
08.03.2019
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on:
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201903118386
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201903118386
Tiivistelmä
Äkillinen välikorvatulehdus on hyvin yleinen pienten lasten infektio. Tämän työn tarkoituksena oli selvittää, voidaanko lapsen epäspesifisten oireiden, eli ruokahalut-tomuuden, ärtyneisyyden, väsähtäneisyyden, ikuisuuden tai yölevottomuuden, avul-la ennustaa äkillisen välikorvatulehduksen kehittymistä flunssan aikana.
Potilaita rekrytoitiin tutkimusaineistoon maaliskuun 2006 ja joulukuun 2008 välise-nä aikana. Tutkimuksen sisääntulokriteerinä olivat lapsen 6-35 kuukauden ikä ja tutkimuslääkärin toteama äkillinen välikorvatulehdus. Tutkimuspopulaatio koostuu 300 lapsesta, joiden keski-ikä tutkimuksen alkuhetkellä oli 16 kuukautta. Varsinainen tutkimusaineisto koostui oirepäiväkirjamerkinnöistä, joita vanhemmat tekivät seu-rannan aikana. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin seurantapäiviä 19-70. Työn oirejak-so- ja flunssaepisodien muodostus suoritettiin R-ohjelmalla ja aineiston tilastollinen käsitteleminen ja analyysi tehtiin Microsoft Excel - ja IBM SPSS Statistics 25 -ohjelmilla.
Seurantapäiviä kertyi kaikkiaan 11 990, joista 36 prosentin aikana oli lapsilla myös flunssaa. Flunssaepisodin mediaanipituus oli 9 päivää. Lapsista 51 prosentille kehit-tyi seurantajakson aikana ainakin yksi uusi äkillinen välikorvatulehdus. Flunssanai-kaisen uuden oirejakson alkamisesta seurasi äkillinen välikorvatulehdus kolmen päi-vän kuluessa ärtyneisyysjaksoista 24 %:ssa, itkuisuusjaksoista 27 %:ssa, yölevotto-muusjaksoista 19 %:ssa, väsymysjaksoista 27 %:ssa ja huonon ruokahalun jaksoista 22 %:ssa tapauksista. Oireiden välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Äkilli-sen välikorvatulehduksen kehittymistä ei siis voida ennustaa erityisen luotettavasti näiden oireiden avulla, vaikka oireet voivat liittyä äkilliseen välikorvatulehdukseen.
Potilaita rekrytoitiin tutkimusaineistoon maaliskuun 2006 ja joulukuun 2008 välise-nä aikana. Tutkimuksen sisääntulokriteerinä olivat lapsen 6-35 kuukauden ikä ja tutkimuslääkärin toteama äkillinen välikorvatulehdus. Tutkimuspopulaatio koostuu 300 lapsesta, joiden keski-ikä tutkimuksen alkuhetkellä oli 16 kuukautta. Varsinainen tutkimusaineisto koostui oirepäiväkirjamerkinnöistä, joita vanhemmat tekivät seu-rannan aikana. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin seurantapäiviä 19-70. Työn oirejak-so- ja flunssaepisodien muodostus suoritettiin R-ohjelmalla ja aineiston tilastollinen käsitteleminen ja analyysi tehtiin Microsoft Excel - ja IBM SPSS Statistics 25 -ohjelmilla.
Seurantapäiviä kertyi kaikkiaan 11 990, joista 36 prosentin aikana oli lapsilla myös flunssaa. Flunssaepisodin mediaanipituus oli 9 päivää. Lapsista 51 prosentille kehit-tyi seurantajakson aikana ainakin yksi uusi äkillinen välikorvatulehdus. Flunssanai-kaisen uuden oirejakson alkamisesta seurasi äkillinen välikorvatulehdus kolmen päi-vän kuluessa ärtyneisyysjaksoista 24 %:ssa, itkuisuusjaksoista 27 %:ssa, yölevotto-muusjaksoista 19 %:ssa, väsymysjaksoista 27 %:ssa ja huonon ruokahalun jaksoista 22 %:ssa tapauksista. Oireiden välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Äkilli-sen välikorvatulehduksen kehittymistä ei siis voida ennustaa erityisen luotettavasti näiden oireiden avulla, vaikka oireet voivat liittyä äkilliseen välikorvatulehdukseen.