”Ei mikään demokratian leimuava ilokokko” : Kriittinen diskurssianalyysi Suomen Kuvalehden vuoden 2016 Amerikka-representaatioista
Lieskivi, Tuomas (2019-03-04)
”Ei mikään demokratian leimuava ilokokko” : Kriittinen diskurssianalyysi Suomen Kuvalehden vuoden 2016 Amerikka-representaatioista
(04.03.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201903159022
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201903159022
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee vuoden 2016 Suomen Kuvalehden Yhdysvaltoja koskevia puhetapoja. Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaalit ja sitä ympäröivät ilmiöt ja tapahtumat muodostavat työn temaattisen kehyksen. Vaalivuoteen liittyvän kirjoittelun tarkastelussa olen keskittynyt siihen, miten Yhdysvallat Suomen Kuvalehdessä representoitiin, missä määrin lehden juttutyypit, tekstikonventiot ja kirjoittajat ohjasivat kirjoittelua ja millaisia ideologisia rakenteita kirjoittelun takaisista valtasuhteista paljastui.
Tutkimusaineistoni kattaa vuoden 2016 Suomen Kuvalehden Amerikka-aiheiset jutut, joita olen tunnistanut yhteensä 79. Niiden tulkitsemisessa olen tukeutunut Norman Fairclough’n kriittiseen diskurssianalyysiin, jossa aineistoa tarkastellaan tekstien ja niiden tuotantotapojen lisäksi yhteiskunnallisella ja sosiokulttuurisella tasolla. Tutkimuksen kvalitatiivisessa lähestymisessä olen nojannut mediatutkimuksellisiin teorioihin ja Yhdysvaltoja koskevaan kirjallisuuteen. Tutkimustulosten koonnin olen toteuttanut aineistolähtöisen induktiivisen analyysimallin avulla (redusointi, klusterointi, abstrahointi).
Tutkimuskysymykseni olen jakanut kolmikohtaisesti: 1) mitä diskursseja Amerikka-kirjoittelusta nousi esille, 2) millaisia tekstuaalisia valintoja niissä käytettiin ja 3) miten nämä valinnat heijastivat laajempia yhteiskunnallisia ilmentymiä?
Analyysini paljasti Suomen Kuvalehden Yhdysvaltoja koskevan kirjoittelun asenteellisuuden sekä temaattisen ja tekstuaalis-rakenteellisen moninaisuuden. Tunnistamani diskurssikategoriat (moraali, kansallinen vertailu, murros, vastakkainasettelu, tieto ja todellisuus sekä järkeistäminen) asettuivat hegemoniseen hierarkiaan, joka ilmensi pääosin moraalisesti latautunutta ja enimmäkseen kielteistä kuvaa Yhdysvalloista. Diskurssit osoittivat, miten Suomen Kuvalehti huomioi Yhdysvallat osana aikaansa sidottuja ideologioita: länsimaisia arvoja ja normeja, amerikkalaista demokratiaa sekä tietoyhteiskunnan ihanteita. Diskurssien voi nähdä syntyneen journalististen ammattikonventioiden rajoittamina, jolloin kirjoittajien professionaalisuus ohjasi diskurssien muotoutumista enemmän kuin kirjoittajien vaikutusvalta.
Tutkimusaineistoni kattaa vuoden 2016 Suomen Kuvalehden Amerikka-aiheiset jutut, joita olen tunnistanut yhteensä 79. Niiden tulkitsemisessa olen tukeutunut Norman Fairclough’n kriittiseen diskurssianalyysiin, jossa aineistoa tarkastellaan tekstien ja niiden tuotantotapojen lisäksi yhteiskunnallisella ja sosiokulttuurisella tasolla. Tutkimuksen kvalitatiivisessa lähestymisessä olen nojannut mediatutkimuksellisiin teorioihin ja Yhdysvaltoja koskevaan kirjallisuuteen. Tutkimustulosten koonnin olen toteuttanut aineistolähtöisen induktiivisen analyysimallin avulla (redusointi, klusterointi, abstrahointi).
Tutkimuskysymykseni olen jakanut kolmikohtaisesti: 1) mitä diskursseja Amerikka-kirjoittelusta nousi esille, 2) millaisia tekstuaalisia valintoja niissä käytettiin ja 3) miten nämä valinnat heijastivat laajempia yhteiskunnallisia ilmentymiä?
Analyysini paljasti Suomen Kuvalehden Yhdysvaltoja koskevan kirjoittelun asenteellisuuden sekä temaattisen ja tekstuaalis-rakenteellisen moninaisuuden. Tunnistamani diskurssikategoriat (moraali, kansallinen vertailu, murros, vastakkainasettelu, tieto ja todellisuus sekä järkeistäminen) asettuivat hegemoniseen hierarkiaan, joka ilmensi pääosin moraalisesti latautunutta ja enimmäkseen kielteistä kuvaa Yhdysvalloista. Diskurssit osoittivat, miten Suomen Kuvalehti huomioi Yhdysvallat osana aikaansa sidottuja ideologioita: länsimaisia arvoja ja normeja, amerikkalaista demokratiaa sekä tietoyhteiskunnan ihanteita. Diskurssien voi nähdä syntyneen journalististen ammattikonventioiden rajoittamina, jolloin kirjoittajien professionaalisuus ohjasi diskurssien muotoutumista enemmän kuin kirjoittajien vaikutusvalta.