Talousjohtajan rooli tuloksenjärjestelyssä

Abstract

Lukuisat tutkimukset osoittavat, että yritykset ovat kautta aikojen tehneet tuloksenjärjestelyä eli oikaisseet tai muokanneet taloudellista raportointiaan. Koska tuloksenjärjestelyä harjoittavat yksilöt, ei ilmiötä voida kuvata tai selittää huomioimatta yksilöiden omia käsityksiä sekä taustalla vaikuttavia motiiveja. Talousjohtajan tehtävä yhdessä muiden toimijoiden kanssa on tuottaa tietoa yrityksen taloudellisesta suoriutumisesta, mutta samalla heillä on valta päättää siitä, millaisena tuo tieto raportoidaan ulospäin. Tässä päätöksenteossa talousjohtajalla saattaa olla merkittäväkin rooli. Lisäksi käsitykset siitä, mitä voidaan pitää tuloksenjärjestelynä vaihtelevat ja kirjallisuudessa tunnetaankin useita määritelmiä tuloksenjärjestelylle. Paitsi että tässä tutkielmassa halutaan pureutua tuloksenjärjestelyn monitulkintaisuuteen ja moninaisiin lähtökohtiin, ensisijaisena tavoitteena on kuvata ja selittää talousjohtajan roolia sekä talousjohtajan harkintaa ohjaavia tekijöitä tuloksenjärjestelyssä. Tutkielma toteutettiin laadullisena organisaatiotutkimuksena. Empiirinen aineisto kerättiin toteuttamalla kahdeksan teemahaastattelua harkinnanvaraisesti valituille, kokeneille talousjohtajille. Tulosten perusteella voidaan todeta, että talousjohtajan rooli yritysten tekemässä tuloksenjärjestelyssä on merkittävä, joskaan empiirisessä tutkimuksessa roolin merkittävyys ei ilmennyt yhtä vahvasti kuin aikaisemmissa tutkimuksissa. Ehdotuksentekijänä talousjohtajan rooliin kuuluu harkinnanvaraisuuksien hyödyntäminen, mutta samalla tulosten valossa korostuu raportoinnin valvominen niin, että järjestelytoimet ovat lainmukaisia ja perusteltuja. Lisäksi tulosten perusteella näyttäisi siltä, että talousjohtajan harkintaa ohjaavat eniten yksilölliset ominaisuudet, kuten arvomaailma, luonne, etiikka, riskiin suhtautuminen, ikä, aiempi kokemus, koulutustausta sekä henkilökohtaiset käsitykset tuloksenjärjestelystä. Toisaalta harkintaan vaikuttavat myös ympäröivät tekijät, kuten lainsäädäntö, taloudelliset olosuhteet, toimintaympäristö ja toimijoiden keskinäiset suhteet. Sen sijaan talousjohtajan henkilökohtaiset motiivit sekä kokema paine ja sukupuoli eivät näyttäisi ohjaavan talousjohtajien harkintaa tuloksenjärjestelyssä yhtä vahvasti kuin aiemmat tutkimukset osoittavat. Lisäksi talousjohtajien käsitykset tuloksenjärjestelystä vaihtelivat ja tulosten perusteella käsitettä onkin helpompi lähestyä muun muassa jatkumona kuin yksiselitteisenä määritelmänä. Talousjohtajat järjestelevät tulosta perinteisillä laskentaperiaatteellisilla keinoilla ja tunnistivat joidenkin kannustimien saattavan motivoida järjestelyihin. Keinoista ja motiiveista huolimatta talousjohtajat vaativat kuitenkin tuloksen ja taloudellisen raportoinnin totuudenmukaisuutta perustuen pitkäjänteisiin, yrityksen etua ajaviin ratkaisuihin.