EKP:n epätavanomainen rahapolitiikka : Mikä selittää rahamarkkinoiden viitekoron ja perusrahoitusoperaatioiden koron poikkeamat?
Kaunisto, Jarkko (2019-03-04)
Kaunisto, Jarkko
04.03.2019
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on:
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201903199362
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201903199362
Tiivistelmä
Ennen finanssikriisiä Euroopan keskuspankki (EKP) onnistui ohjaamaan perusrahoitusoperaatioidensa minimikoron avulla euroalueen vakuudettomien rahamarkkinoiden viitekorkoa, eoniaa. Finanssikriisi kuitenkin pakotti EKP:n tekemään muutoksia toimeenpanokehikkoonsa ja pian finanssikriisin jälkeen myös euroalueen ohjauskorot oli laskettu lähelle nollaa. Kun perinteisen rahapolitiikan liikkumavara oli käytetty, joutui EKP turvautumaan epätavanomaisiin rahapolitiikan välineisiin taatakseen rahamarkkinoiden toiminnan ja tukeakseen euroalueen inflaatiokehitystä ja talouskasvua.
Kriisien aikana ja epätavanomaisen rahapolitiikan seurauksena eonian ja perusrahoitusoperaatioiden minimikoron välinen poikkeama, eli eonia-spread, ja poikkeaman volatiliteetti kasvoivat ennen näkemättömän suureksi. Tämän tutkielman tavoitteena on kirjallisuuden avulla luoda kattava katsaus EKP:n epätavanomaiseen rahapolitiikkaan ja eonia-spreadin selittäviin tekijöihin.
Tutkimusten valossa eurojärjestelmän likviditeettiylijäämä on keskeisin eonian käyttäytymiseen vaikuttava tekijä. Lisäksi finanssikriisin aikana likviditeetti- ja luottoriskit ovat vaikuttaneet eonia-spreadiin. Likviditeettiylijäämän seurauksena eonia on jäänyt pysyvästi perusrahoitusoperaatioiden koron alapuolelle ja nykyään eonia seuraakin EKP:n maksuvalmiusjärjestelmän muodostaman korkokäytävän yön yli -talletusten korkoa. Eonia-spreadiin siis vaikuttavat sekä markkinalähtöiset tekijät että EKP:n rahapolitiikka ja sen toimeenpanokehikko.
Kriisien aikana ja epätavanomaisen rahapolitiikan seurauksena eonian ja perusrahoitusoperaatioiden minimikoron välinen poikkeama, eli eonia-spread, ja poikkeaman volatiliteetti kasvoivat ennen näkemättömän suureksi. Tämän tutkielman tavoitteena on kirjallisuuden avulla luoda kattava katsaus EKP:n epätavanomaiseen rahapolitiikkaan ja eonia-spreadin selittäviin tekijöihin.
Tutkimusten valossa eurojärjestelmän likviditeettiylijäämä on keskeisin eonian käyttäytymiseen vaikuttava tekijä. Lisäksi finanssikriisin aikana likviditeetti- ja luottoriskit ovat vaikuttaneet eonia-spreadiin. Likviditeettiylijäämän seurauksena eonia on jäänyt pysyvästi perusrahoitusoperaatioiden koron alapuolelle ja nykyään eonia seuraakin EKP:n maksuvalmiusjärjestelmän muodostaman korkokäytävän yön yli -talletusten korkoa. Eonia-spreadiin siis vaikuttavat sekä markkinalähtöiset tekijät että EKP:n rahapolitiikka ja sen toimeenpanokehikko.