Kultaa, silkkiä ja itämaiden kalleuksia : Katariina Jagellonican puvut kirjallisissa lähteissä vuosina 1562-1563 ja dokumentteihin perustuva pukurekonstruktio
Manninen, Nina (2019-02-20)
Kultaa, silkkiä ja itämaiden kalleuksia : Katariina Jagellonican puvut kirjallisissa lähteissä vuosina 1562-1563 ja dokumentteihin perustuva pukurekonstruktio
(20.02.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201903229727
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201903229727
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee Suomen herttuatar Katariina Jagellonican (1526-1583) vaateomaisuutta vuonna 1562 kirjoitetussa puolankielisessä myötäjäisluettelossa ja vuonna 1563 kirjoitetussa ruotsinkielisissä inventaarioluettelossa. Tutkielman tarkoituksena on luoda katsaus Katariina Jagellonican puvustoon Turun hovissa ja tuottaa aiheesta uutta tietoa analysoimalla ja vertailemalla dokumenttien mainintoja ja soveltamalla niitä tietyiltä osin käytäntöön kokeellisen arkeologian menetelmin.
Tutkielmassa perehdytään tarkemmin kahteen dokumenteissa mainittuun esineryhmään, päällyshameisiin ja liivihameisiin, sekä niihin läheisesti liittyviin irrallisiin hameisiin ja liiveihin sekä jakkuihin. Päälähteinä käytettyjen ja muiden aikakaudelta peräisin olevien dokumenttien ja säilyneiden tekstiilien sekä kuvallisten lähteiden perusteella rekonstruoidaan päällyshame, joka toimii konkreettisena esimerkkinä Katariina Jagellonican puvuston osasta.
Dokumenttien mainintoja analysoimalla ja vertailemalla voidaan selvittää Katariina Jagellonicalle kuuluneiden pukujen värejä, materiaaleja ja koristelutapoja sekä muutoksia puvustossa Turussa vietetyn ajan jälkeen. Myötäjäisluettelossa korostuvat kotoperäiset, itäeurooppalaiset tyylit ja vaatteiden nimitykset, joiden lisäksi siinä on mainittu kolme saksalaista ja kaksi espanjalaista pukua. Inventaariossa niitä ei enää esiinny. Tilalle on tullut täysin uusia vaatteita, tai vanhat puvut esiintyvät muokattuina. Puvuston painopiste muuttuu myös niin, että inventaariossa on luetteloitu huomattavasti suurempi määrä liivihameita, kun taas päällyshameita on myötäjäisiin verrattuna vähemmän.
Musta on molemmissa luetteloissa suosituin puvun väri, jonka lisäksi myös yleiset ruskea ja punainen kuuluivat niin arki- kuin juhlapukuihin. Sen sijaan keltainen ja valkoinen oli varattu ainoastaan tiettyihin juhlatilaisuuksiin. Sametti on molemmissa luetteloissa yleisin puvun materiaali, mutta inventaariossa se painottuu huomattavasti myötäjäisiin verrattuna. Arvokkaimmat kulta- ja hopeakankaat varattiin tietyissä tilaisuuksissa käytettäviin vaatteisiin, ja atlas ja damasti lienee myös tarkoitettu edustusasuihin. Sen sijaan verkaiset hameet olivat enemmän kotiasun luonteisia. Myötäjäisluettelon vaatteet oli koristettu itäeurooppalaiseen tapaan runsaasti päärmein, helmi- ja kultakirjonnoin, viilloksin ja kultanastoin, kun taas inventaariossa vaatteiden koristelua ei enää juurikaan esiinny. Painotus puvustossa muuttui runsaasta itäeurooppalaisesta tyylistä koruttomampaan pohjoismaiseen, ja liivihameiden merkitys kasvoi kun taas päällyshameiden merkitys väheni.
Tutkielmassa perehdytään tarkemmin kahteen dokumenteissa mainittuun esineryhmään, päällyshameisiin ja liivihameisiin, sekä niihin läheisesti liittyviin irrallisiin hameisiin ja liiveihin sekä jakkuihin. Päälähteinä käytettyjen ja muiden aikakaudelta peräisin olevien dokumenttien ja säilyneiden tekstiilien sekä kuvallisten lähteiden perusteella rekonstruoidaan päällyshame, joka toimii konkreettisena esimerkkinä Katariina Jagellonican puvuston osasta.
Dokumenttien mainintoja analysoimalla ja vertailemalla voidaan selvittää Katariina Jagellonicalle kuuluneiden pukujen värejä, materiaaleja ja koristelutapoja sekä muutoksia puvustossa Turussa vietetyn ajan jälkeen. Myötäjäisluettelossa korostuvat kotoperäiset, itäeurooppalaiset tyylit ja vaatteiden nimitykset, joiden lisäksi siinä on mainittu kolme saksalaista ja kaksi espanjalaista pukua. Inventaariossa niitä ei enää esiinny. Tilalle on tullut täysin uusia vaatteita, tai vanhat puvut esiintyvät muokattuina. Puvuston painopiste muuttuu myös niin, että inventaariossa on luetteloitu huomattavasti suurempi määrä liivihameita, kun taas päällyshameita on myötäjäisiin verrattuna vähemmän.
Musta on molemmissa luetteloissa suosituin puvun väri, jonka lisäksi myös yleiset ruskea ja punainen kuuluivat niin arki- kuin juhlapukuihin. Sen sijaan keltainen ja valkoinen oli varattu ainoastaan tiettyihin juhlatilaisuuksiin. Sametti on molemmissa luetteloissa yleisin puvun materiaali, mutta inventaariossa se painottuu huomattavasti myötäjäisiin verrattuna. Arvokkaimmat kulta- ja hopeakankaat varattiin tietyissä tilaisuuksissa käytettäviin vaatteisiin, ja atlas ja damasti lienee myös tarkoitettu edustusasuihin. Sen sijaan verkaiset hameet olivat enemmän kotiasun luonteisia. Myötäjäisluettelon vaatteet oli koristettu itäeurooppalaiseen tapaan runsaasti päärmein, helmi- ja kultakirjonnoin, viilloksin ja kultanastoin, kun taas inventaariossa vaatteiden koristelua ei enää juurikaan esiinny. Painotus puvustossa muuttui runsaasta itäeurooppalaisesta tyylistä koruttomampaan pohjoismaiseen, ja liivihameiden merkitys kasvoi kun taas päällyshameiden merkitys väheni.