"Lihaa luiden ympärille niihin hakemusdokumentteihin” : hiljainen tieto, toiminta ja päätöksenteko yksityisen sektorin rekrytoijien tekemissä työhaastatteluissa
Vanhakartano, Erkko (2019-02-13)
"Lihaa luiden ympärille niihin hakemusdokumentteihin” : hiljainen tieto, toiminta ja päätöksenteko yksityisen sektorin rekrytoijien tekemissä työhaastatteluissa
(13.02.2019)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201903229776
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201903229776
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen kohteena olivat uransa eri vaiheissa olevat rekrytoijat sekä heidän näkemyksensä työhaastattelulla tavoiteltavasta tiedosta ja siitä, mihin he käytännössä kiinnittävät huomionsa työtä hakevassa henkilössä yksityisen sektorin rekrytoinneissa. Tutkimuksessa tarkastellaan rekrytoijien toimintaa ja ajattelua rekrytointiprosessin ja erityisesti työhaastatteluvaiheen aikana. Tutkimuksessa tarkastellaan myös rekrytoijien työhaastatteluun liittyvää hiljaista tietoa sekä sitä, onko uransa eri vaiheissa olevien rekrytoijien työhaastatteluun liittyvässä ajattelussa, toiminnassa tai hiljaisessa tiedossa eroja toisiinsa nähden.
Tutkimuksen aineisto muodostuu kahdeksan rekrytoijan haastatteluista. Tutkimus on laadullinen ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Uransa eri vaiheissa olevien rekrytoijien vastauksia tarkastelemalla näyttää siltä, että rekrytoijat käyttävät työhaastattelua henkilöarviointimenetelmänä selvittääkseen keskenään hyvin samanlaisia asioita riippumatta heidän rekrytointikokemuksensa pituudesta. Sekä kokemustaustaltaan tuoreempien että kokeneempien rekrytoijien vastauksista tärkeimmiksi selvitettäviksi asioiksi tai työhaastattelun funktioiksi nousivat hakijan henkilökohtaiset ominaisuudet, hakijaan liittyvä validointi ja hakijan sopivuus työyhteisöön. Molemmat ryhmät nostivat myös tehtävänsisältöihin liittyvät edellytykset viiden tärkeimmän selvitettävän asiakokonaisuuden joukkoon.
Rekrytointiuransa eri vaiheissa olevien henkilöiden välillä vaikuttaa kuitenkin olevan eroja siinä, miten he toteuttavat näitä työhaastattelun funktioita ja mihin asioihin hakijassa he käytännössä kiinnittävät huomiota ennen työhaastattelua, sen aikana ja rekrytointiin liittyvässä päätöksenteossa sen jälkeen. Siinä missä tuoreemmat rekrytoijat kertoivat kiinnittävänsä haastateltavassa huomiota erityisesti tehtävän kannalta riittävästä substanssiosaamisesta kertoviin asioihin sekä sellaisiin asioihin, joiden myötä he itse vakuuttuisivat hakijan pätevyydestä, kokeneemmat rekrytoijat kertoivat kiinnittävänsä huomiota erityisesti hakijan soveltuvuuteen kohdeorganisaatioon sekä tapoihin, joilla hakija osoittaa kiinnostustaan haettavaa tehtävää, organisaatiota ja alaa kohtaan. Vaikka molempien ryhmien vastauksissa korostuivat hakijan luonteenpiirteisiin liittyvät asiat ja yhtenäisen ”tarinan” muodostuminen hakijasta, kokeneemmat rekrytoijat korostivat hakijasta saamansa intuitiivisen vaikutelman merkitystä rekrytointiprosessissa, mikä viitanneekin rekrytoijalle kokemuksen myötä kertyvään hiljaiseen tietoon.
Tutkimuksen aineisto muodostuu kahdeksan rekrytoijan haastatteluista. Tutkimus on laadullinen ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Uransa eri vaiheissa olevien rekrytoijien vastauksia tarkastelemalla näyttää siltä, että rekrytoijat käyttävät työhaastattelua henkilöarviointimenetelmänä selvittääkseen keskenään hyvin samanlaisia asioita riippumatta heidän rekrytointikokemuksensa pituudesta. Sekä kokemustaustaltaan tuoreempien että kokeneempien rekrytoijien vastauksista tärkeimmiksi selvitettäviksi asioiksi tai työhaastattelun funktioiksi nousivat hakijan henkilökohtaiset ominaisuudet, hakijaan liittyvä validointi ja hakijan sopivuus työyhteisöön. Molemmat ryhmät nostivat myös tehtävänsisältöihin liittyvät edellytykset viiden tärkeimmän selvitettävän asiakokonaisuuden joukkoon.
Rekrytointiuransa eri vaiheissa olevien henkilöiden välillä vaikuttaa kuitenkin olevan eroja siinä, miten he toteuttavat näitä työhaastattelun funktioita ja mihin asioihin hakijassa he käytännössä kiinnittävät huomiota ennen työhaastattelua, sen aikana ja rekrytointiin liittyvässä päätöksenteossa sen jälkeen. Siinä missä tuoreemmat rekrytoijat kertoivat kiinnittävänsä haastateltavassa huomiota erityisesti tehtävän kannalta riittävästä substanssiosaamisesta kertoviin asioihin sekä sellaisiin asioihin, joiden myötä he itse vakuuttuisivat hakijan pätevyydestä, kokeneemmat rekrytoijat kertoivat kiinnittävänsä huomiota erityisesti hakijan soveltuvuuteen kohdeorganisaatioon sekä tapoihin, joilla hakija osoittaa kiinnostustaan haettavaa tehtävää, organisaatiota ja alaa kohtaan. Vaikka molempien ryhmien vastauksissa korostuivat hakijan luonteenpiirteisiin liittyvät asiat ja yhtenäisen ”tarinan” muodostuminen hakijasta, kokeneemmat rekrytoijat korostivat hakijasta saamansa intuitiivisen vaikutelman merkitystä rekrytointiprosessissa, mikä viitanneekin rekrytoijalle kokemuksen myötä kertyvään hiljaiseen tietoon.